CTA Paikka

Taloushallintoalan tulevaisuus – Muuttaako tilitoimisto etelään?

Nopeat internet-yhteydet, verkkoselaimella käytettävät pilvipalvelut ja matkapuhelimien helppokäyttöiset sovellukset ovat nykypäivää. Digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat moneen toimialaan, haastavat kivijalkakauppaa ja ovat jo hävittäneet muun muassa suurimman osan paikallisista matkatoimistoista matkustajien varatessa itse matkansa verkosta. Näkemyksiä tilitoimistoalan tulevaisuudesta ja uusista liiketoimintamalleista kysyttiin toimialan sisältä ja ulkoa.
21.5.2018 Heidi Lehtomäki, Apix Messaging Oy

Sähköiseen taloushallintoon ei kuulu pelkästään sähköinen laskutus, vaan myös muut sähköiset tositteet, raportit ja tiedon reaaliaikainen liikkuminen automaattisesti järjestelmästä toiseen, rajapintojen läpi ihmisen siihen koskematta. Mahdollisuudet sähköiseen taloushallintoon ovat saatavilla jo tänä päivänä. Sähköiset laskut muodostavat sähköisyyden perustan ja kehittyneet ohjelmistot hoitavat rutiinit automaattisesti. Valtion digitalisointihankkeet ovat jo nyt helpottaneet verotietojen jättämistä ja lisää muutoksia on tulossa.

Ei enää alv-päiviä

Tilitoimistoissa tarvittavan henkilökunnan määrä vähenee.

– 10 vuotta sitten yhtiömme liikevaihto oli sama kuin nyt, mutta silloin meitä oli 27 työntekijää ja nyt 10 vähemmän, Markus Heiman Tilitoimisto Auctorasta toteaa.

Markus Heiman, toimitusjohtaja, Tilitoimisto Auctora Oy

Markus Heiman, toimitusjohtaja, Tilitoimisto Auctora Oy.

Talouskonsultointi Mertaoja Oy on täysin sähköinen, Procountoriin keskittynyt tilitoimisto. Lauri Mertaojan mukaan heillä ei ole paperiasiakkaita, eikä tule. Tositteiden kirjaamisen sijaan keskitytään poikkeamien löytämiseen ja neuvontaan yrityksen katteen sekä kassavirran parantamiseksi.

– Meillä väki istuu ympäri Suomea ja saa tehdä tehokkaasti työtä silloin, kun se heille ja asiakkaalle parhaiten sopii. He voivat hakea lapset koulusta tai harrastaa itse jotain vaikkapa keskellä päivää, kunhan työt hoituvat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

– Jos joku sanoo alv-päivät, saa potkut. Meillä ei ole sellaista, Lauri naurahtaa.

Lauri Mertaoja, toimitusjohtaja, Talouskonsultointi Mertaoja Oy

Lauri Mertaoja, toimitusjohtaja, Talouskonsultointi Mertaoja Oy

Muutos ei ole helppoa. Kun asiat on tehty 30 vuotta tietyllä tavalla, rutiinien muuttaminen on vaikeaa. Kiire ja teknisen osaamisen puute vaikeuttavat uuden, nykyaikaisen ohjelmiston valintaa. Kun ohjelmisto on hankittu, sen ominaisuuksia täytyisi oppia käyttämään oikein. Asiakkaiden tarpeiden takia ohjelmistoja voi olla tilitoimistossa useita käytössä. Tositteiden tallentaminen voi tuottaa suuren osan tilitoimiston tuloista, joten uusia tulovirtoja täytyisi löytää tilalle.

Tositteiden tallentaminen voi tuottaa suuren osan tilitoimiston tuloista, joten uusia tulovirtoja täytyisi löytää tilalle.

Muutos vaatii yhteistyötä

Standardit ja avoimet rajapinnat mahdollistavat nopeamman kehityksen, sillä sujuvassa sähköisessä taloushallinnossa tieto liikkuu käsin koskematta järjestelmästä toiseen, viranomaiselle ja takaisin.

Sähköinen toimintaympäristö ja tietolähteiden määrä kuitenkin monimuotoistuu koko ajan muun muassa uusien kauppatapojen ja maksumenetelmien takia. Standardointi ja rajapinnat eivät ole kuitenkaan mikään peikko. Veli-Matti Sahlberg Apix Messaging Oy:stä rauhoittaa:

– Ajatuksemme on, että asiakkaidemme ei tarvitse välittää muuttuvista standardeista. Me huolehdimme niistä. Olemme mukana useissa kehityshankkeissa, ja viime aikoina yksi ehkä tärkeimpiä on ollut suomalaisen verkkolaskuosoitteiston eteenpäin vieminen, jossa olemme ottaneet hyvin aktiivisen roolin.

Veli-Matti Sahlberg, toimitusjohtaja, Apix Messaging Oy

Veli-Matti Sahlberg, toimitusjohtaja, Apix Messaging Oy

Verkkolaskutiedot sijaitsevat jo tälläkin hetkellä operaattoreilla yhdessä paikassa, joten niiden sisältöä voisi hyödyntää esimerkiksi yrityksen liiketoiminnan vertailuun toimialaa vastaan. Laskussa eritellyt tuotetiedot voisi myös hyödyntää.

Parin viime vuoden aikana on Suomessa ollut hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri ja tuloksia on tullut. Muutoksia taloushallintoalalle toivotaan vielä lisää, kuten mahdollisimman helppoa tietojen toimittamista verottajalle, mutta myös verottajalta takaisinpäin verotiliotteiden osalta. Jos palkan laskemisen periaatteet, veroprosentit ja työehtosopimukset olisivat yksinkertaisempia, ne olisi myös helpompi automatisoida.

EU on tuonut mukanaan Euroopan laajuisia vaatimuksia ja standardeja, kuten GDPR:n ja verkkolaskuformaattien tulevat päivitykset. Tulevaisuudessa kauppa rajojen yli tulee helpottumaan. Maailma pienenee koko ajan.

Katoaako käteinen?

Maksamisessa on tapahtumassa käyttöliittymämurros. Nordean Sampsa Laine kertoo, että kuluttajat ovat ottaneet ApplePayn vastaan ehkä jopa oletettua nopeammin. Hän pohtii, että maksamisen muutos kohti mobiilikäyttöliittymiä tulee lisääntymään, koska mobiilimaksaminen on helppoa, turvallista, maksutositteet jäävät sähköisinä arkistoon ja mahdollistavat talouden analysoinnin.

Sampsa Laine, Head of Digital Banking, CBB, Nordea

Sampsa Laine, Head of Digital Banking, CBB, Nordea

Käteinen raha tulee muuttumaan hankalaksi. Nähtäväksi jää myös, mitä on tulevaisuuden “raha”.

Tilitoimiston uudet liiketoimintamallit

Tilitoimistolle uusia tulonlähteitä voisivat olla neuvonta- ja konsultointipalvelut sekä kumppanien palvelujen jälleenmyynti. Tilitoimisto voisi vastata myös lähes kaikista yrityksen liiketoimintaprosesseista pelkän taloushallinnon sijaan.

– Tulevaisuudessa tilitoimiston laskutusperuste on saatava hyöty, ei tehtävä työmäärä, arvioi yrittäjä Harri Sahrakorpi Nethit Systems Oy:stä.

Tulevaisuudessa tilitoimiston laskutusperuste on saatava hyöty, ei tehtävä työmäärä.

– Kirjanpitäjät tulevat tarvitsemaan laajemmin dataa pelkän kirjanpitodatan lisäksi. Meillä on jo tällä hetkellä
yhteistyökumppaneina tilitoimistoja, jotka saavat meiltä asiakkaansa liiketoimintadataa, jonka avulla he tarjoavat uusia palveluja  asiakkaalleen.

Sahrakorpi arvioi, että tilitoimistot saisivat uutta liiketoimintaa myös juridisista palveluista ja neuvontapalveluista.

– Esimerkiksi tuet ovat pienelle yrittäjälle iso viidakko.

Harri Sahrakorpi, yrittäjä, Nethit Systems Oy

Harri Sahrakorpi, yrittäjä, Nethit Systems Oy

Lauri Mertaojan mukaan heillä jo hoidetaankin kumppaniverkoston avulla sekä laki- ja rahoituspalveluita sekä tietojärjestelmien välisiä liittymiä.

– Kirjanpitäjä ansaitsee tunnissa 50-60 euroa, kun taas konsultti voi tienata päivässä yli 2 000 euroa. Tilitoimiston työntekijät ovat käyttäneet huomattavasti aikaa kouluttautumiseen, joten oman osaamisen myyminen olisi tilitoimistolle mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoaan, Netbaron Solutions Oy:n Antti Leinonen visioi.

Tilitoimiston työntekijät ovat käyttäneet huomattavasti aikaa kouluttautumiseen, joten oman osaamisen myyminen olisi tilitoimistolle mahdollisuus kasvattaa liikevaihtoaan.

Veli-Matti Sahlberg puolestaan kaipaa tilitoimistosta valmentajaa aloittaville yrityksille sekä neuvontaa perusasioista ja opastusta, miten vältettäisiin kalliit muutokset yritystoiminnan myöhemmin kasvaessa.

– Tilitoimisto on hyvin luonnollinen paikka tarjota taloushallintoon liittyviä lisäpalveluja. Meillä on tilitoimistokumppaneita, jotka ovat kasvattaneet omaa liikevaihtoaan ja -voittoaan ottamalla palvelumme
ja sen kautta kumppaniemme tarjoamat palvelut helposti osaksi omaa palveluportfoliotaan.

– Laskurahoitus kasvaa päivä päivältä isommaksi liiketoiminnaksi. Se on alue, jossa tilitoimisto pystyisi tarjoamaan omalle asiakaskunnalleen parempia ratkaisuja, edullisemmin ja saamaan samalla itselleen lisää liikevaihtoa.

Tilitoimisto Auctora on saanut myös uusia tulonlähteitä kumppanuuksista, kuten verkkolaskutransaktioista ja
ohjelmistoyhteistyöstä. Auctora myy myös ohjelmistoihinsa liittyvää asiantuntemustaan ohjelmistotarjoajan kanssa yhteisille asiakkaillensa.

– Aika paljon liikevaihdosta on tullut siltä puolelta, Markus toteaa.

Tulevaisuudessa tilitoimistoilla voisi olla tarjolla myös pankin kanssa tarjottavia palveluja.

– Odotan yhteistyötä, jossa kehitetään yhdessä uudentyyppisiä palveluita, joilla asiakas voi tehokkaammin hoitaa omaa talouttaan ja saada siitä paremmin informaatiota. Rahoittamisen pystyy hoitamaan saman tien, kun tarve ilmenee. Tällaisia kokeiluja on jo tällä hetkellä meneillään, kertoo Sampsa Laine.

– Asiakkaiden liiketoiminnassa on paljon prosesseja, kuten palkkaus, ostaminen, varastonhallinta, myynti ja asiakkaan hallinta. Näitä pystytään hallitsemaan paremmin numeroilla, juridiikalla ja ottamalla käyttöön toimintatapoja, mitkä on havaittu hyväksi muualla. Uskon että tulevaisuudessa tilitoimistolla tulee olemaan tässä isompi rooli, pohtii Harri Sahrakorpi.

Tilitoimisto Auctoralle asiakkaan prosessien hallinta on jo arkipäivää.

– Me on otettu se haaste vastaan. Meillä on paljon toimittajia, joiden kanssa teemme sitä.

Yrityskeskittymiä ja -verkostoja

Tilitoimistoalalle on jo syntynyt taloushallinnon keskittymiä, joihin ostetaan pieniä tilitoimistoja ja integroidaan ne yhteisen alustan päälle. Markus Heiman näkee tulevaisuudessa myös tilitoimistojen verkottumista. Yksittäisen tilitoimiston ei tarvitse osata kaikkea, vaan verkostosta löytyy asiantuntemusta esimerkiksi palkanlaskentaan tai teknisiin tukipalveluihin.

Sampsa Laine arvioi, että alalla voidaan nähdä myös uudentyyppisiä fuusioita, joissa tilitoimisto yhdistyy esimerkiksi konsulttitoimiston kanssa.

Yhteiskunnalta apua muutokseen

Tilitoimistot, joissa on syvää osaamista, voisivat paketoida osaamistaan uusiksi palveluiksi, mutta tositteiden tallentamiseen keskittyneet ja muutokseen haluttomat tilitoimistot tulevat ehkä vähitellen häviämään alalta. Antti Leinonen ehdottaa, että yhteiskunta auttaisi tilitoimistoja sähköistymään.

– ELY-keskuksella voisi olla tuotteistettu palvelu “Tilitoimiston polku sähköiseen liiketoimintaan”. Suomen työvoimakustannukset ovat selkeästi kalliimmat kuin monessa naapurissa tai erityisesti kehitysmaissa. Ainut millä tähän asti ollaan pärjätty, on suomalainen tehokkuus, joka on tullut meille jo äidinmaidosta.

Alustatalous eli digitaalisia alustoja hyödyntävä liiketoiminta voisi tuoda lisää vauhtia Suomen talouteen.

– On hienoa, että TEM:llä ja TEKES:llä on käynnistymissä iso hanke alustatalouden merkityksen nostamiseksi. Suomeen voitaisiin luoda datan satama tai alustakeskittymä. Se on fantastinen visio, sanoo Sampsa Laine.

On hienoa, että TEM:llä ja TEKES:llä on käynnistymissä iso hanke alustatalouden merkityksen nostamiseksi. Suomeen voitaisiin luoda datan satama tai alustakeskittymä.

Eräässä muilla toimialoilla jo toteutuneessa visiossa sähköinen tilitoimisto muuttaa toimistonsa kuukaudeksi  aurinkoiseen Etelä-Eurooppaan.

 

Haastattelut:
Markus Heiman, toimitusjohtaja, Tilitoimisto Auctora Oy
Lauri Mertaoja, toimitusjohtaja, Talouskonsultointi Mertaoja Oy
Veli-Matti Sahlberg, toimitusjohtaja, Apix Messaging Oy
Sampsa Laine, Head of Digital Banking, CBB, Nordea
Harri Sahrakorpi, yrittäjä, Nethit Systems Oy
Antti Leinonen, toimitusjohtaja, Netbaron Solutions Oy

Tilitoimiston johtaminenUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai