Velan anteeksisaaminen ja verotus
Osakeyhtiön osakkaana (100 %) on ollut isä, joka on lainannut vuosien varrella rahaa osakeyhtiölle sekä silloin kun hän on omistanut osakkeet, että tämän jälkeen. Osakkaana on nyt tämän isän poika, joka on omistanut koko osakekannan useamman vuoden ajan. Osakeyhtiön tilinpäätös on tappiollinen päättyneenä (tilikausi päättynyt 8/2018) ja edellisenä tilikautena 2017 sekä sitä edellisenä tilikautena 2016.
Nyt isä aikoo antaa osakeyhtiölle 150 000 euron määräisen akordin. Velan anteeksiannon jälkeenkin tilinpäätös jää tappiolle muutaman tuhannen euron verran. Isälle jää saatavaa osakeyhtiöltä akordin jälkeen noin 200 000 euroa. Poika on myös lainannut rahaa yhtiölle vuosien varrella ja ne ovat edelleen velkana yhtiöllä. Miten verotus menee osakeyhtiön ja isän osalta?
VASTAUS:
Vanha sääntö on, että lainan anteeksiannosta ei synny velalliselle veronalaista tuloa, mikäli saatava on velkojan kannalta arvoton. Professori Seppo Penttilä on Tilisanomien numerossa 4/2011 viitannut asian arvioinnin kannalta keskeisenä ratkaisuna niinkin kauas kuin vuoteen 1972 ja ratkaisuun KHO 1972 I 51.
Elinkeinoverolaista ei löydy nimenomaista säännöstä, jossa olisi todettu, että arvottoman lainan anteeksisaaminen olisi verovapaata tuloa. Välillisesti tämä verottomuus voidaan johtaa lain 4. pykälästä, jonka mukaan veronalaista tuloa on rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Kun velallinen on maksukyvytön, velalla ei ole arvoa.
Velan anteeksisaamisen verovapauden edellytyksenä on, että velallisyrityksen taloudelliset toimintamahdollisuudet ovat niin heikot, että velan anteeksisaaminen on tosiasiallinen edellytys toiminnan jatkamiselle. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta löytyy ratkaisu KHO 25.10.2001/2610, jossa velan vapaaehtoisesta anteeksisaamisesta ei syntynyt veronalaista tuloa, kun anteeksianto oli tehty velallisyhtiön selvitystilan välttämiseksi ja jatkamisedellytysten turvaamiseksi.
Jos sen sijaan velallisyhtiö on tappiollisista vuosista huolimatta maksukykyinen, oma pääoma on positiivinen ja se pystyy huolehtimaan veloistaan ja velvoitteistaan, velallisyhtiölle syntyy vapaaehtoisesta lainojen anteeksiannosta veronalainen tulo.
Velallisyhtiön verotukseen sovelletaan elinkeinoverolakia ja isän verotukseen puolestaan tuloverolakia. Lähtökohta on, että henkilöverotuksessa ei vähennetä ns. pääomahäviötä – kuten saatavan menetystä. Tähän on tosin eräitä poikkeuksia, kuten tuloverolain 50 § 3 momentin 2 kohta, joka sallii rinnastamaan myyntitappioksi sellaisen arvopaperin arvonmenetyksen, jota voidaan konkurssin tai muun vastaavan syyn vuoksi pitää lopullisena. Oikeuskäytännöstä löytyy puolestaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (KHO:2014:21), jossa saatavan menetys voitiin vähentää tulonhankkimismenona, kun kyse oli rahalainaustoiminnasta.
Tässä tapauksessa, jossa isä on antanut lainoja anteeksi, kyse ei ole kummastakaan edellä mainitusta poikkeuksesta. Ja koska tätä pääomahäviötä ei voida vähentää isän verotuksessa muunkaan sääntöön perusteella, niin käytännössä velan anteeksianto jää vähentämättä.
Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.