Perusparannusmenot kirjanpidossa
Asiakkaani on hankkinut vuosien aikana taseeseen muutamia osakehuoneistoja ja pari omakotitalokiinteistöä. Niillä ei käydä aktiivisesti kauppaa, vaan päätarkoitus on vuokratuottojen saaminen. Nyt huoneistoja ja omakotitaloja on remontoitu laajasti ja jäin miettimään kirjauksia. Olenkohan alkujaankaan kirjannut hankintoja oikein.
VASTAUS:
Lähdetään liikkeelle olettamasta, että nuo kaikki omaisuuserät ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoituksissa. Tällöin huoneisto-osakkeiden hankintamenot (kauppahinta + varainsiirtovero+ esimerkiksi välityspalkkio) kirjataan sijoituksiin riville Muut osakkeet ja osuudet ja vuokratuotot lienevät liiketoiminnan muita tuottoja, ellei kyse ole yhtiön varsinaista toimintaa. Silloin ne olisivat liikevaihtoa.
Huoneistoihin ja rakennuksiin kohdistuvat kunnostusmenot jakautuvat vuosikorjauksiin ja perusparannusmenoihin. Vuosikorjaukset ovat vuosikulua ja perusparannusmenoja koskee aktivointipakko. Näiden käsitteiden väliin jää niin sanotut suurehkot korjausmenot, jotka KPL:n mukaan voidaan kirjata kuluksi, mutta verotuksessa niiden kohdalla yleensä edellytetään aktivointia. Silloin on järkevää toimia kirjanpidossa kuten verotuksessa.
Perusparannusmenoista Kila lausuu lausunnossaan 1588/1999 seuraavaa:
Aktivoidut osakehuoneiston perusparannusmenot merkitään taseessa muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja kirjataan kuluksi tällaisia menoja koskevien säännösten mukaisesti. Olennaisten perusparannusmenojen käsittelytavasta tulee antaa kirjanpitoasetuksen 2 luvun 2 §:n 1 momentin edellyttämät liitetiedot. (Tämä on vanha viittaus, nyt PMA 3. luku 1 § 2 momentti 3 kohta)
Jos tuollainen osakehuoneisto sitten myydään, niin kauppahinnasta kuitataan sekä hankintameno että tuo remonttikulujen aktivoinnista jäljellä oleva saldo. Loppuosa on sitten myyntivoittoa tai -tappiota. Sijoituksiin kirjattujen osakkeiden myyntivoitot ja –tappiot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.
Jos perusparannusmeno kohdistuu rakennukseen, niin silloin aktivoitava meno kirjataan kyseisen rakennuksen menojäännöksen lisäykseksi ja siitä tehdään poistot rakennuksen poistosuunnitelman mukaan yhtenä menojäännöksenä. Jos käytössä on tasapoistot rakennuksesta, niin perusparannukselle lasketaan poistot rakennuksen jäljellä olevalle poistoajalle. Jos rakennus myydään, kuitataan kauppahinnasta ensin rakennuksen menojäännös ja loppu on sitten myyntivoittoa tai -tappiota, joka kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai -kuluihin. Tästä on varmasti liitetieto paikallaan poikkeuksellisena eränä, jos voitto tai tappio on olennaisen kokoinen. Rakennusten osalta on erillisarvostamisen periaate ja hyödykekohtainen seuranta.
Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.