CTA Paikka

Hyvä tunnelma on menestyksen kivijalka

Hyvä tunnelma on kivijalka, jonka päälle yrityksen menestys rakennetaan. Tilitoimistossa tunnelmaa voi johtaa haluttuun suuntaan kiinnittämällä huomion ihmisiin, työympäristöön ja toimintatapoihin.
30.3.2020 Vesa Ville Mattila

Suurin osa suomalaisista johtajista ja esimiehistä on asiajohtajia eli managereita. Asioiden, aikataulujen ja numeroiden johtamisen rinnalle on kuitenkin nousemassa toisenlainen tyyli: ihmisten ja työyhteisön tunnelman johtaminen.

– Tunnelma on parhaimmillaan kuin kivijalka, jonka päälle rakennetaan yrityksen kasvu, kehitys ja menestys. Hyvän tunnelman luomiseen tarvitaan taitoja, taipumuksia ja motivaatiota. Toisaalta taas tunnelman pystyy helposti pilaamaan, kiteyttää tietokirjailija ja valmentaja Marjo Rantanen.

Mutta mistä tunnelma tulee, kuinka sitä voi johtaa?

Tunnelma syntyy vuorovaikutuksesta

Tunnelma koostuu ajatuksista, aistihavainnoista, energiasta ja tunteista. Se syntyy, kun olemme vuorovaikutuksessa ympäristön, toimintatapojen ja toisten ihmisten kanssa.

Kokemuksena tunnelma voi olla tiedostettu tai tiedostamaton, henkilökohtainen tai yhdessä koettu. Tunnelma vaikuttaa ja tarttuu, koska osaamme aistia sanojen ja tekojen takana vaikuttavia asioita.

Myös tilitoimistossa tunnelma tarkoittaa enemmän kuin toimintakulttuuria tai vallitsevaa mielialaa. Tunnelma kertoo, kuinka työntekijöitä kohdellaan, mitä heistä ajatellaan ja miten prosessit toimivat.

– Hyvä tunnelma lisää niin työntekijöiden hyvinvointia ja luovuutta kuin yrityksen tuottavuutta ja tehokkuutta. Se sitouttaa, ohjaa tekemään hyviä päätöksiä ja auttaa saavuttamaan tavoitteita, Rantanen selittää.

Huono tunnelma puolestaan harhauttaa keskittymään vääriin asioihin ja tekemään huonoja päätöksiä. Siitä seuraa hässäkkää ja energian haaskausta.

Huomio ennen kaikkea ihmisiin

Ajatteluun ja tunteisiin voi vaikuttaa johtamalla tunnelmaa haluttuun suuntaan.

Rantanen kehottaa kiinnittämään huomion ihmisiin, työympäristöön ja toimintatapoihin.

– Ihmiset ovat ehdottomasti ykkössijalla. Mielestäni kaikki ammatit kirjanpitäjiä myöten ovat palveluammatteja, joissa hyvä tai huono tunnelma heijastuu heti työkavereille ja asiakkaille.

– Työn muuttuessa tunnelman merkitys korostuu entisestään. Kivijalka rupeaa rakoilemaan, mikäli muutoksissa keskitymme vain vaikka kaavioihin.

Työympäristö vaikuttaa viihtyisyyteen, joka edelleen tukee tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Pikkutarkka työ voi vaatia happea ja hiljaisuutta, neuvottelutiloihin taas täytyy saada valoa ja tarkoituksenmukaista tekniikkaa.

Toimintatavat eli prosessit tarkoittavat esimerkiksi sitä, miten ihmiset reagoivat ja toimivat. Osa on spontaaneja, toiset tarvitsevat aikaa ajatustensa prosessointiin. Jotkut keskittyvät yksityiskohtiin, jotakuta kiinnostavat laajat kokonaisuudet.

– Työpaikalla tulee ottaa huomioon erilaiset tyypit. Kaikkia tarvitaan, mutta eri asioihin, Rantanen selittää.

Arvostavasti ja asiakastarpeiden mukaan

Jokainen on oman elämänsä tunnelmajohtaja. Työpaikalla tunnelmajohtajaksi tullaan arvostuksen ja vallan myötä – ei vain tittelin tai aseman ansiosta.

– Tunnelmajohtaja voi olla ryhmän jäsen ilman esimiehen asemaa. Hän saa muut mukaan, innostaa ja auttaa toisia onnistumaan. Tunnelmajohtaja luo turvallista ilmapiiriä pelkästään toimimalla taitavana kuuntelijana, Rantanen toteaa.

Tunnelman johtamisen merkitys korostuu tilitoimistojen kehityksessä taloushallinnon neuvonantajiksi. Moitteeton toiminta numeronikkarina ei enää riitä, kun asiakkaita on autettava eteenpäin. Tulevaisuuteen tähtääminen tarjoaa monia mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja vahvistaa hyvää tunnelmaa.

– Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä enemmän kykyä toimia arvostavasti ja asiakkaiden tarpeiden mukaan, ketterästi ja hyvää tunnelmaa tartuttamalla, Rantanen mainitsee.

– Vaikka mitä tahansa palveluntarjoajaa pystyy nykyään nopeasti vaihtamaan, Suomi on silti suositteluiden kultamaa. Asiakkaiden suositteluissa hyvä tunnelma nousee jo nyt tärkeimmäksi tekijäksi. Samalla kommunikoiva ja valmentava ote vahvistuu kilpailukeinona.

Kuka?

Marjo Rantasella on yli 10 vuoden kokemus liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen kehittämisestä muun muassa konseptipäällikkönä ja johdon konsulttina.

Nykyään Rantanen toimii yritysvalmentajana omassa Tunemaker-yrityksessään. Tunnelmamuotoilun ja -johtamisen lisäksi hän valmentaa muun muassa vuorovaikutus- ja esimiestaidoissa sekä ryhmädynamiikassa. Marjo Rantanen valittiin Speakersforumin Vuoden Puhujaksi 2019.

Rantanen on julkaissut kaksi kirjaa: Tunnelmamuotoilu ja Tunnelmajohtaminen. Parhaillaan työn alla on ketteryyttä kaaoksessa käsittelevä kirja.

Esiintymisiinsä Rantasen yhdistää stand up -komiikkaa. Hän on stand up -koomikko ja vetää omaa stand up -klubia Helsingissä.

Vapaa-aikana Rantanen ulkoilee jackrusselinterrierin kanssa ja kuljettaa teini-ikäisiä lapsiaan harrastuksiin.

Tunnelmaindeksiin tiivistyy paljon

Marjo Rantanen on kehittänyt tunnelmaindeksin, joka mittaa yrityksen tunnelman. Se kertoo, mihin jatkossa kannattaa keskittyä.

Tunnelmaindeksi perustuu viiteen kysymykseen, joissa kysytään yritysten ja toimialan tunnelmiin liittyviä asioita. Samat kysymykset sopivat yrityksen työntekijöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Vastausten perusteella tunnelmasta saadaan selville yksi luku eli tunnelmaindeksi.

– Tunnelmaindeksi toimii tiimien ja yksiköiden kehittämisen tukena. Sitä voi käyttää myös mittarina kehityskeskusteluissa. Säännöllisesti mitatun tunnelmaindeksin kehitystä on mahdollista seurata kuin pörssikurssia, Rantanen sanoo.

Tunnelmaindeksin laskemiseksi Taloushallintoliiton jäsenyritykset voivat ensi syksynä vastata heille räätälöityihin kysymyksiin. Kyselyn perusteella selviää Suomessa ensimmäistä kertaa yhden toimialan tunnelmaindeksi.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai