CTA Paikka

Kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmä esittäytyy

Tässä numerossa esittelyvuorossa oleva Taloushallintoliiton kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmä toimii kollegiaalisena tukena jäsenistölle. Sen olemassaolon tarkoitus on liiton ja sen jäsenistön asiantuntijuuden vahvistaminen ja jäsenistön etujen ajaminen.
3.6.2021 Janne Fredman Kuva iStock

Kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmä on tuottanut muun muassa tilinpäätöksen liitetietomallit sekä muuta ohjeistusta jäsenistölle tilinpäätöksen toteuttamista ja tase-erittelyjen laatimista varten. Asiantuntijaryhmä ottaa osaltaan kantaa liiton edunvalvontaa varten, kun kyse on alan kannalta merkittävistä kirjanpito- ja verolainsäädännön tai vaikkapa taloushallinnon työnkulkuun vaikuttavien viranomaisilmoittamisen kehittämishankkeista. Esittelemme tässä artikkelissa ryhmän jäsenet.

Elmeri Linnera – Tietomylly

Elmeri Linnera, KLT ja tradenomi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta on toiminut taloushallintoalalla 10 vuotta, joista 4 vuotta yrittäjänä Tietomyllyssä. Tietomyllyssä työskentelee 8 kirjanpitäjää ja 1 palkanlaskija. Kaikki kirjanpitäjät tekevät myös jonkin verran palkkoja, jotta perusosaaminen palkanlaskennasta säilyy.

Tietomyllyn kotipaikka on Kangasniemi. Suurin osa asiakkaista on Kangasniemeltä ja lähikaupungeista. Paikallisuudella on Elmerin mielestä edelleen merkitystä – monet asiakkaat arvostavat paikallisuutta ja paikallisen yrityselämän tuntemusta.

Hankit itsellesi tilitoimiston, jossa olit töissä, kun vanha yrittäjä halusi eläköityä. Kerro kokemuksesi eläköitymisestä haaveilevalle yrittäjälle ja omasta tili-toimistosta haaveilevalle taloushallinnon ammattilaiselle.

Tietomyllyn aiempi omistaja Päivi Pekkarinen halusi eläköityä. Aloitin toimitusjohtajana 2017 – ja alun perin tehtävänäni oli laittaa yritys myyntikuntoon – liikevaihtoa lisää ja kuluja alas. Toimintaa tehostettiin ja esimerkiksi hinnoittelussa siirryttiin kohti kiinteitä veloituksia. Toimitusjohtajana aloittamisen yhteydessä ostin yrityksestä 20 prosentin osuuden – tarkoituksena oli sitouttaa minut ja motivoida yrityskaupan hoitamiseen kannattavasti.

Meillä oli aluksi useampikin ulkopuolinen ostajakandidaatti. Myyntineuvotteluiden edetessä laskin kuitenkin, että minun kannattaa ostaa yritys itse. Olin huomannut, että tilitoimiston johtaminen kiinnosti, ja arvioin, että investointi olisi myös taloudellisesti järkevä. Rahoitus hoituikin pankkilainalla ja Finnveran takauksella.

Asiantuntijasta esimieheksi ja liiketoimintavastuulliseksi siirtymisessä helpotti se, että olin jo pikkuhiljaa saanut ottaa vastuuta ennen toimitusjohtajaksi ryhtymistä. Sen vuoksi en myöskään ollut huolissani yrityskaupoista usein seuraavista asiakas- ja työntekijäpidon haasteista. Mielestäni oman toimiston ostamista kannattaa tosissaan harkita, jos on töissä hyvässä toimistossa ja pitää alasta. Minulle tilitoimiston ostaminen oli ainakin oikea ratkaisu, pääsin kehittämään yritystä haluamaani suuntaan ja taloudellisesti toiminta on ollut kannattavaa.

Tuomas Tahvanainen – Gallant

KTM Tuomas Tahvanainen aloitti uransa tallentajana Leppävaaran Laskenta Oy:ssä vuonna 1998. Sen jälkeen hän on tehnyt paitsi kirjanpitäjän myös ulkoistetun talouspäällikön tehtäviä.
Leppävaaran Laskennan toimitusjohtajana Tuomas aloitti 2018. Tuomas toimii kirjanpidon ja verotuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Leppävaaran Laskenta löi hynttyyt yhteen Tampereella toimivan Gyllingin kanssa, ja vuonna 2019 syntyi Gallant. Miten kahden firman sovittaminen yhteen sujuu? Ja millaista on rakentaa organisaatiota isompaan toimistoon?

Yhteensovittaminen sujuu hyvin, koska itse asiassa harjoittelimme sitä kaksi vuotta ennen lopullista fuusion julkistusta. Toimimme ensin vuoden verran tutustumismoodissa. Teimme yhteisiä hankkeita ja tutustuimme niissä toisiimme sekä toistemme ajatusmaailmaan ja toimintakulttuuriin. Tässä vaiheessa fuusiotavoitteen tunnustelu oli tiedossa vain omistaja- ja johtoryhmätasolla. Toinen vuosi tehtiinkin jo aktiivista valmistelua ja koko henkilöstö oli mukana suunnittelussa. Näin fuusiopäätös voitiin tehdä hyvän kokonaisarvion perusteella ja jälkikäteen ei esimerkiksi tullut esiin yllättäviä yrityskulttuurieroja.

Sovimme, että minä otan vastuulleni operatiivisen puolen (toimitusjohtajuus) ja Max Gylling strategisen puolen (hallituksen pj). Perustimme johtoryhmän lisäksi työryhmät markkinointiin ja brändiin, laatuun ja prosesseihin sekä yrityskulttuuri- ja HR-asioihin. Mietimme, mitkä ovat kaikkein kriittisimmät toiminnot, joita piti lähteä kehittämään ja joihin tarvittiin kokenut vetäjä ulkopuolelta. Arvioimme, että näitä ovat myynti (kasvun ja rahoituksen varmistamiseksi) ja HR, jotta saadaan varmistettua muun muassa rekrytointi ja henkilöstön kehittäminen. Oman kokemuksen perusteella voin suositella muille fuusiota tai organisaation kasvua suunnitteleville: Määritä kriittiset toiminnot ja valitse niistä kriittisimmät – ja investoi niihin riittävästi.

Jouko Karttunen – Tiliaktiiva

Jouko Karttunen on työskennellyt Tiliaktiivan palveluksessa vuodesta 1975 eli 46 vuotta. Taloushallinnon palvelutoimistotyön ohella hän harjoitti 37 vuoden ajan, ensin HTM- ja vuodesta 1983 KHT-tilintarkastajan ammattia vuoteen 2015. Kirjanpitolautakunnan jäsen hän on ollut yhtäjaksoisesti 1990-luvun alusta. Tiliaktiivat ovat Helsingissä ja Porvoossa toimivia palvelutoimistoja, joiden hallituksen puheenjohtajana Jouko toimii. Yhtiöiden osakkaat ovat tiliaktiivassa työskenteleviä auktorisoituja ammattihenkilöitä. Liiton hallituksessa Jouko oli vuosina 1982–1991 – viimeiset viisi vuotta liiton puheenjohtajana.

Jokke, miten suomalainen kirjanpito on muuttunut 46 vuoden aikana?

Vaikka meno-tuloteoriasta teoreettisena viitekehyksenä luovuttiin 1990-luvun kirjanpitolain uudistuksessa ja EU-direktiivit vaikuttavat myös pienyritysten tilinpäätöksiin, on suomalainen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntö säilynyt tekijän kannalta hyvin samanlaisena. Vaikuttavin syy tähän on suomalainen tilinpäätössäännöstö, joka pitkälti mukautuu elinkeinotuloverolain ratkaisuihin.

Vuosien saatossa kirjanpitolainsäädäntö ja viranomaisohjeistus ovat kehittyneet olennaisesti, ja ennen kaikkea ohjeistus on jokaisen tekijän saatavilla. Kun aloitin oman kirjanpitäjän urani, piti palvelutoimistoissa asiat miettiä toimiston sisäisesti ja osin kehittää niitä itse. Onneni oli päästä toimistoon, jossa vetäjänä oli laskentatointa kauppa­opistossa opettava ja asioista innostunut henkilö. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla Taloushallintoliiton merkitys suomalaisten pienyritysten tilinpäätöksien tasoon oli valtava. Liitto on kannustanut ja kouluttanut jäseniään toimimaan oikein ja laadukkaasti.

Kirjanpitäjän osaamisen vaatimustaso on kirjanpidon koukeroiden lisäksi noussut muutoinkin. Esimerkiksi siirtyminen arvonlisäveroon vuonna 1994 toi huomattavan määrän lisäosaamisvaateita. Erityisesti kansainvälisen kaupan arvonlisäverotilanteet ovat haasteellisia ja vaativat monesti asiakaskohtaisia selvityksiä. Kirjanpitäjän päivittäisistä verotuksen haasteista useimmat liittyvätkin nimenomaan arvonlisäveroon. Elinkeinotulon verotus – johtuen lainsäädännön yli 50 vuoden iästä – on kovin vakiintunut.

Sirpa Koponen – Tilipalvelu Sirpa Koponen

HT ja KLT Sirpa Koponen on toiminut taloushallintoalalla vuodesta 1979. Tilipalvelun Sirpa perusti vuonna 1995. Tilipalvelussa on 14 työntekijää, joista 3 tekee myös tilintarkastuksia. Sirpa toimii hallituksen puheenjohtajana – valtaa ja vastuuta on aktiivisesti jaettu talon sisällä. Sirpa on toiminut myös Kirjanpitolautakunnan työryhmissä ja Taloushallintoliiton kouluttajana.

Sirpa, olet paitsi kirjanpitäjä myös pitkän linjan HT-tilintarkastaja. Mitä kirjanpitäjä voi saada omaan työhönsä ja asiakkailleen asiantuntevalta ja ammattimaiselta tilintarkastajalta?

Tärkein juttu koko asiassa on se, että tilintarkastajalla on koko ajan mielessä tilinpäätöksen lukijan näkökulma. Ei pelkästään yritystä hyvin tuntevan, vaan kenen tahansa taloushallinnon ammattilaisen pitää saada tilinpäätöksestä oikea käsitys ja ymmärtää yrityksen tila ja tilanne oikein. Ammattislangilla siis saada oikea ja riittävä kuva. Jos on vaikkapa epäkurantteja saatavia, asiat pitää kirjata ja kuvata niin, että lukija ymmärtää asiat oikein. Tätä näkökulmaa tilintarkastaja kirjanpitäjälle välittää. Suurin osa kirjanpitäjistä ei valitettavasti ehdi pistämään tilinpäätöksen lukijan hattua päähänsä. Osaamista tällaisen paneutumiseen kyllä riittäisi.

Poikkeuksellisissa ja haastavissa kirjaustilanteissa hyvä tilintarkastaja tarjoaa neuvoja kirjanpitäjälle. Usein tilintarkastaja saa myös asiakkaalta sellaista tietoa, mitä kirjanpitäjällä ei ole. Asiantunteva ja ammattimainen tilintarkastaja on oikeasti kirjanpitäjän apuna.

Tilintarkastajan uraa voi vilpittömästi suositella kehityshaluiselle tilitoimiston kirjanpitäjälle. Molempien ammattien yhdistämisellä voi luoda itselleen parempaa kokonaisuuksien hallintaa sekä nykyään myös erilaisten sähköisten järjestelmien oppimista ja ymmärtämistä. Tilintarkastajan rooli taas tuo erilaista, hyödynnettävää näkemystä kirjanpitäjän työhön. Sillä taustalla voi esimerkiksi hyvin opastaa, kehittää ja valvoa nuorempien kirjanpitäjien työtä.

Tapio Tikkanen – Veromo Oy

KTM, KLT Tapio Tikkanen on toiminut taloushallintoalan tehtävissä päätoimisesti vuodesta 1994 lähtien muiden muassa Veronmaksajain Keskusliiton kirjanpidon asiantuntijana, Suomen Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntijana sekä toimitusjohtajana Kirjurituotteessa, jonka Liikekirjuri-tilikartta on käytössä suurimmassa osassa suomalaisyrityksiä. Nykyisin Tapio toimiii yrittänä verokonsultointia tarjoavassa Veromossa ja partnerina Kirjurituotteessa. Tapio on myös verotuksen oikaisulautakunnan pitkäaikainen jäsen, KILAn varajäsen sekä ollut laatimassa KILAn yleisohjeita esimerkiksi taloyhtiöille.

Tapio, olet paitsi Liikekirjuri-tilikartan isä ja pätevä veroasiantuntija, myös Suomen kovimpia taloyhtiöiden kirjanpidon asiantuntijoita. Mitkä ovat mielenkiintoisimmat teemat taloyhtiöiden taloushallinnossa nyt ja huomenna?

Rahoituksen saralla on yllättäviä haasteita. Pienet taloyhtiöt eivät saa välttämättä lainaa oikein missään päin Suomea ja maakunnissa eivät aina suuremmatkaan taloyhtiöt. Aiemmin taloyhtiöllä ei vastaavia ongelmia yleensä ollut.

Toinen pidemmällä aikavälillä hivuttautunut muutos on tonttien omistuksen muuttuminen. Nykyisin uusissa kohteissa kiinteistörahasto usein omistaa tontin, kun ne ennen omisti taloyhtiö itse tai kaupunki. Tästä aiheutuu erillisiä tonttivastikkeita ja tonttiosuuksien luovutuksia.

Julkisuudessakin paljon esillä ollut asia, eli huoneistojen isot lainaosuudet uudiskohteissa, ei sinänsä ole kirjanpidollisesti mielenkiintoinen ilmiö, mutta jos pääomavastikkeiden vähennyskelpoisuus poistuu, kuten hallitus on vihjannut, muutos voi vaikuttaa radikaalisti osakkaiden verotukseen. Taloyhtiöille haasteita alkaa syntyä siinä tilanteessa, jos yksittäiset osakkaat eivät enää selviä pääomavastikkeistaan, esimerkiksi kun taloyhtiölainojen lyhentäminen on alkanut ja korko­tasokin mahdollisesti myöhemmin nousee.

Kroonisia asioita taloyhtiömaailmassa ovat isot korjaushankkeet. Suomessa on paljon kumuloitunutta korjausvelkaa, tuskin korjausrakentamisen kustannukset siis jatkossa laskevat. Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, siirtyykö ­rakentamisaktiviteettia uudisrakentamisesta korjausrakentamisen puolelle.

Myös ympäristöasiat näkyvät taloyhtiöissä yhä enemmän. Hittiaiheita ovat mm. sähköautojen latauspisteet, aurinkosähkö tai lämmitysjärjestelmän muutokset esimerkiksi maalämpöön. Investointien rahoitus, kustannusten jakautuminen osakkaiden välillä ja toki myös menojen ja tulojen kirjanpitokäsittely synnyttää kysymyksiä taloyhtiöissä ja niiden hallinnossa.

Leena Rekola-Nieminen

Leena Rekola-Nieminen valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1975 ja aloitti heti taloushallintoalalla. Hän perusti kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy:n vuonna 1977. Rantalainen osti osan toimistosta 2002 ja kokonaan 2015. Nykyisin Leena on Suomen suosituimpia ja työllistetyimpiä taloushallinnon kouluttajia. Leena on ollut Kilan jäsen 1990-luvun lopulta alkaen. Hän on ollut Taloushallintoliiton hallituksessa jäsen vuosina 1991–1996 ja puheenjohtaja vuosina 2008–2014.

Leena, olet Suomen suosituimpia ellet peräti suosituin taloushallinnon kouluttaja. Mikä on suosion salaisuus, onhan muitakin kovia asiantuntijoita? Mitä vinkkejä taloushallinnon kouluttajiksi haluaville?

Pitää olla itse innostanut asiasta, se on lähtökohta. Ja pitää uskoa, että kuulijat ovat paikalla vapaaehtoisesti ja innokkaita oppimaan. Minä sain kokemusta ja oppia kouluttamiseen, koska olen itse aikanaan kouluttanut suuren osan oman toimistoni henkilöstöstä. Aika usein tilitoimistoon palkattavalla henkilöstöllä ei ole kokemusta esimerkiksi pääkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. Näitä oppeja olen hyödyntänyt koulutuksissani.

Koulutan yleensä esimerkkien kautta. Se on kuulijoiden kannalta hyvä tapa oppia. Ei siinä muuta salaisuutta ole. Koen homman tärkeäksi ja on hienoa jakaa tietoa.

Myös Kirjanpitolautakunnan toiminnasta olen saanut hyvää pohjaa koulutuksille. Tunnen lausuntojen taustat ja perusteet, koska olen ollut mukana niitä laatimassa. Kilassa lausuntoja käsitellessä tulee hyvää pohdintaa kollegojen kanssa. Tällainen yhteinen pohdinta on ajattelun opettajana iso asia. Huomaa, että samaa asiaa voidaan tarkastella monelta eri kantilta. Niinkin on käynyt, että lausunnon sisältö on muuttunut viime metreillä, kun joku on tuonut esiin aivan uuden näkökulman asiaan.

Risto Walden – Bilanssi Oy

Kauppatieteiden lisensiaatti, KLT Risto ­Waldenilla on kokemusta Verohallinnon verotarkastusyksiköstä sekä Aalto-yliopistosta tutkimus- ja opetustyöstä. Nyt Risto on toiminut 12 vuotta toisen polven omistaja­yrittäjänä tilitoimisto Bilanssi Oy:ssä, jolla on tänä vuonna juhlavuosi, yhtiö täyttää 50 vuotta. Bilanssissa työskentelee 15 kokenutta taloushallinnon ammattilaista, joista 8 on KLT-kirjanpitäjiä. Taloushallintoliiton ohella Risto vaikuttaa myös Veronmaksajien keskusliitossa, jonka hallituksessa hän on toiminut vuodesta 2011.

Risto, olet paitsi tilitoimistoyrittäjä myös kysytty verokonsultti- ja kouluttaja. Mitkä ovat yritysverotuksen kuumimmat teemat nyt ja huomenna?

Keskeisin aihe tällä hetkellä ovat yritysjärjestelyt eli yritystoiminnan rakenteiden suunnittelu verotuksen optimoinnin ja liiketaloudellisen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Käytännön toimenpiteinä ovat yhtiöittämiset ja konsernirakenteiden muodostaminen. Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi liiketoimintariskien hallinta, yrityksen tehokas hallinnoitavuus ja avainhenkilöiden sitouttaminen.

Avainhenkilöiden sitouttaminen osakeomistuksella on myös usein keskeinen syy yritysjärjestelyille. Sitouttamista suunniteltaessa tulee suunnitelmallisesti miettiä sekä avainhenkilöstön sisäänotto että irtautumistavat. Tämä edellyttää erityisen vahvaa kannanottoa omistajilta. Yritys- ja tuloverotuksen ohella perintö- ja lahjaverotuksen suunnittelu yrittäjille ja muillekin yksityishenkilöille on myös olennainen neuvontapalvelu. Ja erilaiset kiistat Verohallinnon kanssa ovat tietenkin ikuisuusaihe.

Aalto-yliopistossa markkinoimme aikoinaan opiskelijoille laskentaa pääaineena teemalla ”varma Volvo”, kun kilpaileva pääaine rahoitus oli ”mahdollinen Porsche”. Tulevaisuus verokonsultoinnin työsaralla näyttää ruusuiselta. Sitä tukevat yhteiskunnan erikoistuminen ja kansainvälistyminen sekä erityisesti poliittisen päätöksenteon lyhytjänteisyys. Eli nuorille voi sanoa, että työllisyys on taattu… jos asia kiinnostaa. Oma kiinnostus ja kipinä on tässäkin työssä edellytys, että työtä voi hyvillä mielin hoitaa. Minusta verotuksen yhteiskunnalliset ja liiketaloudelliset ulottuvuudet ja niiden muuntuminen yrityksen ja yrittäjän konkreettiseksi kassavirraksi on oikeasti mielenkiintoinen kokonaisuus ja suunnittelun kohde… lain sallimissa puitteissa.

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai