Tilitoimisto ja rikosoikeudellinen vastuu
Kirjanpitäjä kantaa rikosoikeudellisen vastuun, jos hän vajavaisin tiedoin ja kirjausratkaisut lopulta itse tehden yrittää toteuttaa kirjanpitoa. Vastuu on kirjanpitäjällä myös niissä tilanteissa, joissa asiakas antaa selvityksen epäilystä herättäneistä liiketapahtumista ja niiden luonteesta, mutta kirjanpitäjä ei voi ammatillisen harkintansa perusteella pitää tätä selvitystä luotettavana. Kuulostaa siis pattitilanteelta kirjanpitäjän kannalta.
Vastuutilanne saattaa olla käsillä esimerkiksi silloin, kun omistajayrittäjä on tehnyt yrityksen tililtä käteisnostoja ja varojen käytöstä ei ole luotettavaa selvitystä. Asiaa on käsitelty muun muassa KILA:n lausunnossa 2011/1866. Kirjaaminen omin päin esimerkiksi kassaan tai lainasaatavaksi eivät ole oikeita tapoja toteuttaa kirjanpitoa, jos asiakas ei anna selvitystä tililtä noston tarkoituksesta.
Kirjaaminen omin päin esimerkiksi kassaan tai lainasaatavaksi eivät ole oikeita tapoja toteuttaa kirjanpitoa
Yhä useammin yrityksen taloushallinto ja kirjanpito on jaettu yrityksen ja tilitoimiston kesken. Asiakas saattaa hoitaa tiettyjä osa-alueita (osakirjanpitoja) omassa järjestelmässään, josta on liittymä tilitoimiston kirjanpitojärjestelmään tai tilitoimisto ja asiakas käyttävät samaa pilvipalvelujärjestelmää siten, että asiakas hoitaa ja vastaa itse tietyistä toiminnoista (osakirjanpidoista).
Kirjanpitäjän rikosoikeudellinen vastuu ei kuitenkaan vähene taloushallinnon työnjakoratkaisujen ja niistä laadittujen sopimusten perusteella. Mikäli taloushallinnon ammattilainen havaitsee, että maksu- tai muut liiketapahtumat eivät luonteeltaan vastaa niiden todellista sisältöä eikä niiden perusteella toteuttava kirjanpito johda oikeansisältöiseen tilinpäätökseen, asiaan on puututtava. Jos kirjanpitäjä taloushallinnon ammattilaisena havaitsee esimerkiksi epäsuhdan maksetun palkan ja suoritettujen kilometrikorvausten välillä, asiasta on syytä pyytää selvitystä.
Mikäli asiakkaan antama selvitys ei kuulosta luotettavalta, se ei todennäköisesti totta myöskään ole. Vastuu siis jää, vaikka kirjanpitäjä selvityksen saisikin, mutta ei voi pitää sitä luotettavana.
Onko tällaisissa tilanteissa ainoa rikosoikeudellisen riskinhallinnan näkökulmasta turvallinen vaihtoehto toimeksiantosopimuksen purkaminen tai irtisanominen?
Näin tilanne usein on. Omia kirjausratkaisuja ei kannata tehdä eikä toisaalta tuudittautua siihen, että vastuuta ei ole, jos asiakkaan selvitykset herättävät ammatillisen epäilyksen.
Työsuhteessa olevan kirjanpitäjän vastuu
Tilitoimiston työnjohto- ja valvontaoikeuden alaisena toimiminen ei poista työsuhteessa olevan kirjanpitäjän rikosoikeudellista vastuuta, mikäli hän työssään työnantajan ohjeiden tai määräysten mukaisesti toteuttaa virheellistä tai väärää kirjanpitoa ja tilinpäätöksen vastoin omaa käsitystään. Työntekijäasemassa oleva kirjanpitäjä ei siis voi vedota esimiehen käskyyn eikä hän näin siis voi vapautua rikosoikeudellisesta vastuusta.
Tilitoimiston johdon valvontavelvollisuus – oikeushenkilön rangaistusvastuu
Käytännössä tilitoimiston johdolla ei ole keinoja tarkastaa kaikkia kirjausratkaisuja. Johto on voinut ohjeistaa, missä tilanteissa kirjausratkaisuista pitää keskustella lähiesimiehen tai tilitoimiston johdon kanssa.
Jos tilitoimiston johto on laatinut seikkaperäisen ja selkeän ohjeistuksen, se voi perustellusti lähteä siitä, että kirjanpitäjä noudattaa annettua ohjeistusta. Tältä perustellulta luottamukselta putoaa pohja siinä tilanteessa, kun johdon tietoon saatettujen konkreettisten seikkojen vuoksi johdolle syntyy erityinen syy epäillä kirjanpitäjän toiminnan asianmukaisuutta.
Mikäli tekona on kyse törkeästä kirjanpitorikoksesta ja mikäli tilitoimiston johto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, rikoslaissa säädetyn oikeushenkilön (tilitoimiston) rangaistusvastuun tunnusmerkit saattavat täyttyä eli tilitoimisto voi joutua oikeushenkilönä rangaistusvastuuseen rikoksesta – maksamaan rangaistuksena yhteisösakon.
Jos on epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä tilitoimiston ja asiakkaan väliltä, huolellinenkaan dokumentaatio ei siis pelasta tilannetta
Rikosoikeudellinen vastuu sopimuksen purkuperusteena
Jos on epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä tilitoimiston ja asiakkaan väliltä, huolellinenkaan dokumentaatio ei siis pelasta tilannetta. Tilitoimisto ei voi tehdä tietoisesti väärää ratkaisua, vaikka asiakas kirjallisesti ilmoittaa ottavansa asiasta vastuun. Rikosoikeudellisen vastuun vuoksi alan yleisiin sopimusehtoihin (TAL2018) on lisätty uusi purkuperuste:
”asiakas kieltäytyy noudattamasta tilitoimiston kirjausohjeita tilanteessa, josta voi seurata rikos- tai siviilioikeudellisia seuraamuksia osapuolille. Tätä ehtoa sovelletaan, vaikka kyse olisi vain osapuolten erilaisesta tulkinnasta lain, määräyksen, suosituksen tai ohjeen sisällöstä tai merkityksestä, kuten esimerkiksi tulojen ja niihin kohdistuvien menojen jaksottamisesta tai varojen ja velkojen arvostamisesta kirjanpidossa tai tilinpäätöksessä.”
Purkuperustetta kannattaa käyttää, jos sille on tarvetta. Riskin realisoituminen poliisitutkintoineen ja mahdollisine oikeuskäsittelyineen on henkisesti raskas prosessi – ja samalla myös melkoinen mainehaitta niin kirjanpitäjälle kuin tilitoimistolle.