CTA Paikka

Onko meillä kaikki hyvin?

Suomi siirtyi poikkeusoloihin 16.3.2020. Tuolloin hallitus linjasi yhdessä tasavallan presidentin kanssa lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi. Alkoi ajanjakso, jonka muistamme vielä pitkään.
8.1.2021 Sami Jalonen Kuva iStock

Muistamme kevään 2020 samalla tavalla kuin Tšernobylin ydinvoima­laonnettomuuden tai ensimmäisen kuukävelyn. Kokemus on meille kaikille yhteinen, ja se siirtyy vääjäämättä kansakunnan syvämuistiin.

Monipaikkatyön esiinmarssi

Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen. Monet ovat niitä tehneet, kuka enemmän, kuka vähemmän. Koronan alkuun saakka ne eivät tosin olleet kaikille mahdollisia. Koettiin, että etätyö ei oikein ole kunnon työtä, tai jos se muuten oli mahdollista, niin homma tyssäsi viimeistään siinä vaiheessa, kun ­ruvettiin puhumaan tietoturvasta.

Poikkeusaika teki etätöistä uuden normaalin. Mutta jotain on toisin. Kaikki eivät suinkaan ole ottaneet tilannetta vastaan täysin varauksetta. Etätyön tai muodikkaammin monipaikkatyön laajamittainen ja äkillinen esiinmarssi nosti pintaan kysymyksiä, joihin meillä ei ole vielä vastauksia.

Vaikutukset ovat suuria

Helsingin Sanomien haastatteleman ­emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan 1300-luvun jälkeen tapahtuneiden 15 ­suuren pandemian malli on ollut kaikissa sama, ja yhteistä niille on ollut mm. se, että talouskasvu on hidastunut useiksi vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Mutta miksi?

Kyse on työn tuottavuudesta ja siihen liittyen mm. uusista ideoista ja innovaatiosta. Uusien ideoiden syntyminen edellyttää yleensä ihmisten kohtaamista ja sitä, että voimme käydä aitoa keskustelua ja olla eri mieltäkin. Koronan takia aidot kohtaamiset ovat vähissä, varsinkin sellaiset, joiden seurauksena syntyy todellista uutta.

Onko etätyö tarkoittanut muutakin kuin sitä, että ollaan etäällä toisistamme?

Kyselin lähipiiriltäni, muistaako kukaan ottaneensa yhteen kenenkään kanssa verkon yli. Käsiä ei juuri noussut. Se ei tarkoittane kuitenkaan sitä, että olisimme aina samaa mieltä. Kysymys kuuluu, milloin paineet purkautuvat ja mitä siitä seuraa.

Mitä nopeammin ryhdymme käymään keskustelua monipaikkatyöstä ja sen todellisista vaikutuksista yksilöihin ja tiimeihin, sitä pienemmillä vaurioilla pääsemme.

Kuulumisen tarve

Jokaisen yksilön, tiimiläisen, esimiehen, eli siis ihmisen perustarve on kuuluminen. Vallitseva tilanne rokottaa ankarasti juuri tätä perustarvetta, ja se näkyy ja tulee näkymään monella tavalla. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tutkimusten mukaan tahaton yksinäisyys vastaa vaikutuksiltaan 15 tupakan polttamista päivittäin (HS 26.11.2020).

Puhuttaessa terveestä ihmisten välisestä suhteesta tutkijat ovat tunnistaneet neljä asiaa, jotka mahdollistavat sen, että kuulumisen tarve tulee tyydytetyksi: jatkuvuus ja vakaus, säännöllinen vuorovaikutus läheisten kanssa, pitkäkestoisien konfliktien puute, sekä keskinäinen tuki ja huolenpito. Jokainen tarvitsee pysyvän ”kotitiimin”

Jatkuvuuden ja vakauden tunne liittyy ”kotitiimiin”, jonka kanssa olemme eniten tekemisissä. Kotitiimien tulisi olla pitkäkestoisia ja niiden pitäisi täyttää sekä organisaation että tiimiläisten tarpeita.

Säännöllinen vuorovaikutus

Yksi keskeisistä tarpeista on toisten näkeminen kasvokkain. Kyse on luottamuksesta, joka syntyy monimuotoisen yhdessä­olon ja vuorovaikutuksen kautta. Etäyhteydet eivät valitettavasti voi täysin korvata sitä, mitä kotitiimit mahdollistavat.

Konfliktit jäävät helposti piiloon

Konfliktit ovat kokonaan toinen juttu, siis niiden puuttuminen. Kyse on psykologisesta turvallisuudesta ja luottamuksesta. Korona on ajannut meidät erilleen toisistamme ja siksi voi tuntua, että konflikteja olisi vähemmän. Voidaan myös kysyä, moniko asia jää selvittämättä sen takia, että niitä ei pystytä tai kyetä hoitamaan etänä. Konfliktithan eivät läheskään aina ole näkyvää käyttäytymistä.

Huolenpito

Viimeinen tarve voidaan kiteyttää kysymykseen ”voinko auttaa sinua?” Suhteet vahvistuvat keskinäisen huolenpidon ja välittämisen kautta. Huipputiimin tunnistaa siitä, että sen jäsenet aidosti välittävät toisistaan, ovat valmiina tukemaan toisiaan, turvaamaan toistensa selustan ja näin synnyttämään lisää yhtenäisyyttä ja luottamusta.

Kommunikaatio ratkaisee

Pandemia vaikutukset ulottuvat laajalle. Talouden näkökulmasta yksi haasteellisimmista asioista on juuri sen vaikutus innovaatioihin. Uuden luominen edellyttää usein sitä, että tulemme yhteen, jaamme asioita, tuomme esiin kantamme ja puolustamme niitä välillä väkevästikin. Ja kaikki tämä on lopulta kiinni kommunikaatiosta.

Jokainen merkityksellinen kehitysaskel on tapahtunut vain siksi, että ihmiset ovat jakaneet ideoita keskenään ja sen jälkeen tehneet yhteistyötä näiden ideoiden toteuttamiseksi. (Chris Anderson, the curator of TED Talk)

Nyt on aika toimia

Kansakunnan yhteinen etäkokemus ei jäänyt valtakunnalliseksi ”telttaretkeksi”, jota se olisi voinut olla, jos pandemia olisi kestänyt vain kevään ja päättynyt kesäisen auringon laskuun.

Pandemia vaikutus ulottuu paljon pidemmälle kuin osaamme ajatellakaan. Voimme olla iloisia, jos pahimman vaiheen kesto jää vain muutamaan vuoteen.

Uusi normaali on totta, mutta menee vielä kauan ennen kuin se on oikeasti normaali. Eikä se tapahdu itsekseen. Ei auta, että toteamme etätyön olleen monelle yritykselle normaalia arkea jo pitkään. Ehkä näin on ollutkin, mutta onko oikeasti? Onko etätyö tarkoittanut muutakin kuin sitä, että ollaan etäällä toisistamme? Jos näin on, nyt voisi olla hyvä aika toimia, rakentaa uusia toimintamalleja ja harjoitella uusia taitoja.

Sami Jalonen

on mediataustainen henkilöstön kehittäjä. Hän on tehnyt koko uransa ajan töitä vahvojen ”persoonien” kanssa toimien mm. radioiden ohjelmajohtajana, yritysvalmentajana ja nyttemmin MLP Modular Learning Prosesses Oy:n toimitusjohtajana. Samin missio on auttaa rakentamaan huipputiimejä. MLP on johtava DiSC®-pohjaisten arviointimenetelmien ja valmennusratkaisujen toimittaja Suomessa.

Asiantuntijana
Toimintamallit ja työkalutUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai