CTA Paikka

Verosuunnittelun perustyökalupakki – vinkkejä asiakastapaamiseen

Loppuvuosi on verosuunnittelun aikaa – ainakin yrittäjille se on usein otollisin ajankohta. Tosin parhaimpiin tuloksiin päästäisiin, jos verosuunnittelua harjoitettaisiin ympäri vuoden. Mutta millaisiin lähtökohtiin hyvä verosuunnittelu perustuu?
18.10.2018 KTM Kari Alhola, Veroasiantuntija, Tax Partner, Alhola Consulting Oy

Kun kyseessä ovat pienyritykset, asiaa tulee tarkastella vahvasti yrityksen ja yrittäjän kokonaisuudesta käsin. Lähtökohtana ovat seuraavat asiat/kysymykset:

1) Paljonko yrittäjä (ja hänen perheensä) tarvitsevat varoja omaan elämiseensä (yksityismenoihinsa)?

2) Paljonko yrityksestä voi nostaa varoja?

3) Miten varoja voidaan yrityksestä nostaa?

4) Millaisin seuraamuksin varoja voidaan yrityksestä nostaa?

 

Yritysmuodolla on vaikutusta osaan vastauksista, mutta keskitytään tässä yhteydessä osakeyhtiöön. Vaikka esitetty järjestys ei välttämättä ole aina juuri tuo, niin monesti se on myös asiakastapaamisessa looginen järjestys.

1 Paljonko yrittäjä ja hänen perheensä tarvitsevat varoja omaan elämiseensä?

Kaikki lähtee tavoiteasetannasta. Jollei ole tavoitetta, kaikki valinnat ovat periaatteessa yhtä oikein. Tähän kysymykseen ei yleensä saa suoraan vastausta, mutta ei pidäkään. Riittää, että yrittäjä pystyy hahmottamaan, paljonko hän (ja hänen perheensä) tarvitsee ja vähintään tavoittelee saavansa yrityksestään varoja nettona ulos. Keskustelua voi hyvin johdatella kysymyksillä – esimerkiksi pärjäätkö 20 000 eurolla, 40 000 eurolla vai tarvitsetko enemmän ja niin edelleen. Oikean suuruusluokan löytämistä voidaan pitää suunnittelun yhtenä lähtökohtana.

Usein muutaman minuutin keskustelun jälkeen päädytään johonkin tavoitetasoon. Vastauksen miettiminen sitouttaa yrittäjää toimimaan kanssasi ja opettaa häntä ymmärtämään talouden hallintaa ja suunnittelua. Luot hänelle selvää lisäarvoa.

2 Paljonko yrityksestä voi nostaa varoja?

Kun edellä esitetty tavoitesumma on selvillä, tämän kysymyksen äärellä on oiva tilaisuus selvittää yrittäjälle tärkeitä perussäännöksiä. Ydinkysymys: Onko tavoite mahdollinen. Jos on, voidaan periaatteessa siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Jos ei ole, päästään yrittäjälle tärkeään neuvontavaiheeseen: Miten esimerkiksi yrityksen tulos ja rahavarat saadaan riittämään tavoitteen toteutumiseen. Usein keskustelu kääntyy menestymisen peruskysymyksiin, kuten kannattavuuteen ja sen hallintaan.

3 Miten varoja voidaan yrityksestä nostaa?

Osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä varojen nostotarve tyydytetään useimmiten palkkana tai osinkona. Myös muita vaihtoehtoja on, mutta yleensä nuo nousevat keskiöön. Tällöin edetään jälleen yrittäjää kiinnostavaan ongelmanratkaisuvaiheeseen. Samalla vahvistat entisestään luottamuksellista ja asiantuntevaa asiakassuhdetta. Tässä kohdin tulee usein kerrattua asiakkaalle osinkoverotuksen perussäännöt, sekä toisaalta palkan ja osingon erilainen verotuksellinen käyttäytyminen. Alla oleva havainnollistaa tätä:

Erilainen käyttäytyminen johtaa jo sinänsä verosuunnittelutarpeeseen. Palkkaan kohdistuu täydellinen yhdenkertainen verotus, kun se on yhtiölle vähennyskelpoinen ja osakkaalle 100-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Osinko taas on aina osin kahdenkertaisen verotuksen kohteena, koska se ei ole yhtiölle voitonjakona vähennyskelvotonta. Osakkaalla se on aina vähintään osin veronalaista.

4 Millaisin veroseuraamuksin varoja voidaan yrityksestä nostaa?

Tämä vaihe on yleensä yrittäjälle verosuunnittelun kiinnostavin kohta.

Osinkoverotuksen perussäännökset ovat seuraavat (noteeraamaton yhtiö):

  • Nettovarallisuudelle (”varat – velat”) lasketaan 8 %:n tuotto.
  • Osinko, joka on 8 %:n nettovarallisuuden sisällä, on 25 %:sti veronalaista pääomatuloa – enintään kuitenkin 150.000 euroon asti (ns. verohuojennettu osinko).
  • Osinko, joka on 8 %:n nettovarallisuuden sisällä, mutta yli 150.000 euroa, on 85 %:sti veronalaista pääomatuloa.
  • Osinko, joka ylittää 8 %:n nettovarallisuusrajan, on 75 % veronalaista ansiotuloa.

Usein tilanne on se, että nettovarallisuutta on rajallisesti ja verohuojennetun osingon ylittävä osa verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona.

Varojen nostojärjestys

Varojen nostojärjestys riippuu nostotarpeesta. Pelkistetysti palkkana ja osinkona nostettavien varojen nostojärjestys on seuraava:

  1. Palkka noin 20 %:n kokonaisveroasteella
  • n. 20 000–30 000 euron verotettava tulo
  1. Palkka n. 26 %:n kokonaisveroasteella
  • n. 30 000–40 000 euron verotettava tulo
  1. Huojennettu osinko (26,0 / 26,8 % kokonaisveroaste)
  • Max 8 % nettovarallisuudesta
  1. Ansiotulo-osinko / Palkka

Haarukat johtuvat muun muassa kunnan tuloveroprosenteista, jotka voivat kuntien välillä erota pahimmillaan jopa 6 prosenttiyksikköä. Lisäksi kun siirrytään kohtaan 4, tulee ottaa huomioon ansiotulojen (kuten palkka) progressiivinen käyttäytyminen, jolloin kohdissa 1 ja 2 mahdollisesti nostetut varat nostavat verorasitusta. Laskelma tulee tehdä uudelleen kokonaisuus huomioon ottaen.

 

Esimerkki

  • Vuonna 1970 syntynyt helsinkiläinen ev.lut seurakuntaan kuuluva henkilö toimii yrittäjänä ja hänen YEL-työtulonsa on määritetty 40 000 euron suuruiseksi.
  • Hän on ainoa A Oy:n osakas ja hänen varojen nostotarve on noin 40 000 euroa nettona. A Oy:n nettovarallisuus on 300 000 euroa.
  • Hän pyytää sinulta neuvoa, miten hän tulisi nostaa tarvittavat varat yhtiöstään (palkkana vai osinkona). Optimivaihtoehto näkyy alla olevasta graafista.

 

OsaaminenUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai