Kuluneen kevään veroteemoja

Taloushallintoliitto antoi maaliskuussa valtiovarainministeriölle lausunnon yritys­verotuksen uudistamistarpeita selvittäneen työryhmän raporttiin. Työryhmän tavoite oli antaa ehdotuksia, jotka innostaisivat yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Raportti ei kuitenkaan sisältänyt merkittäviä uusia linjauksia, joten asetettuihin tavoitteisiin nähden raportin sisältöä voidaan pitää pettymyksenä.

Raportin muutosehdotukset voidaan oikeastaan kiteyttää siihen, että työryhmä ehdottaa kiristettäväksi listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverotusta. Työryhmän mukaan nykyinen osinkoverojärjestelmä laiskistaa rahaa, kun yrityksen on verotuksellisista syistä edullista kerryttää tasetta ja sijoittaa varoja pienempituottoisiinkin kohteisiin.

Kerroimme lausunnossamme, että suurin osa yrityksistämme on mikro- ja pienyrityksiä, joiden kokonaisverorasitusta ehdotukset kiristäisivät. Kerroimme myös, että yritysten on nykyoloissakin kannattavampaa sijoittaa varat tuottavasti ja investoida tuotannolliseen toimintaan kuin pelkästään nettovarallisuuden kasvattamistarkoituksessa kohdentaa varoja niin sanottuun passiivisluonteiseen omaisuuteen. Lausunto on luettavissa verkkosivuillamme 6.4.2017 julkaistun uutisen yhteydessä.

Lue aiempi juttu osinkoverotuksen muutosehdotuksesta.

Kevään budjettiriihi ja hallituksen puoli­välitarkastelu pidettiin 24.–25.4.2017, mutta vaalikauden lopun verolinjaukset eivät tuossa yhteydessä vielä selvinneet. Pääministeri Juha Sipilä tosin tyrmäsi työryhmän ehdotukset osinkoverotuksen kiristyksistä heti tuoreeltaan, joten kovin suurta painoarvoa ehdotukset eivät saane myöskään kesän jälkeen, kun budjettivalmisteluun ja siihen liittyvien verolakimuutosten valmisteluun palataan.

OmaVero-palvelu murheenkryyninä – muutoksiakin tapahtunut

Olemme Taloushallintoliitossa saaneet paljon kriittistä viestiä ja palautetta OmaVero-palvelusta. Merkittävimmäksi puutteeksi on koettu se, että maksujen kohdentuminen oma-aloitteisten verojen, korkojen ja sanktioiden suorituksiksi eivät ilmene yhtä helposti kuin tiliotemaisen näkymän tarjonneessa Verotili-palvelussa. Maksujen käyttötiedot on haettava monen näkymän takaa, mikä hidastaa työntekoa. Taloushallinnon ammattilaiset kaipaavatkin nykyistä parempaa hahmotettavuutta ja selkeämpää yhteenvetoa kuin mitä OmaVero-palvelu nyt tarjoaa.

Verohallinto on kevään aikana tehnyt palveluun jo muutamia muutoksia, joista yksi on se, että OmaVero-palvelusta voi nyt ladata tapahtumia csv-tiedostomuotoon aiemman Verotilipalvelun tapaan. Alan toivoma muutos on myös se, että nyt huutomerkki-ikoni ilmentyy Asiakkaan valinta -sivulle vain niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on vastaamaton selvityspyyntö tai veroilmoituksia puuttuu.

Parhaillaan Verohallinto kehittää OmaVero-palveluun hakutoiminnallisuuksia, jotta verokauden tapahtumatietoja pystyisi hakemaan nykyistä paremmin. Tietojen ja raporttien hakemista OmaVero-palvelusta on tarkoitus siis helpottaa. On tärkeää, että nämä uudistukset vastaavat alan ammattilaisten tarpeita.

Yritysten ennakonkanto uudistuu

Osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat voineet maksaa oma-aloitteisesti ennakon täydennysmaksua veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään saakka, mikäli ennakkoverot eivät ole vastanneet tilikaudelta odotettavissa olevaa yhteisöveroa. Osakeyhtiö on voinut näin välttää koron verovajeen osalta, jos maksu on tapahtunut neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, missä ajassa veroilmoituskin on annettava.

Nyt koroton maksuaika ja ennakon täydennysmaksumahdollisuus ovat poistumassa. Osakeyhtiön verotuksessa ryhdytään perimään verovajeelle korkoa tilikauden päättymistä seuraavan toisen kuukauden alusta lähtien. Jos tilikausi on kalenterivuosi, koron laskenta alkaa näin helmikuun alusta toukokuun alun sijaan. Ennakoiden riittävyyteen pitää siis kiinnittää aiempaa enemmän huomiota jo tilikauden aikana ennen tilinpäätöksen ja veroilmoituksen laatimista.

Muuttuneita sääntöjä ryhdytään soveltamaan ensin osakeyhtiöiden ja yhteisetuuksien (esimerkiksi yhteismetsien) verotuksessa 1.11.2017 alkaen. Jos ennakot eivät ole riittäneet verojen katteeksi, jäännösverolle lähtee siis juoksemaan korko 1.2.2018. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tulo­verojen ennakonkannossa uutta menettelyä ryhdytään soveltamaan vasta vuotta myöhemmin, eli 1.11.2018 alkaen.

Osakeyhtiöiden ja yhteisetuuksien tulee tehdä vaatimus ennakon määräämisestä, muuttamisesta ja poistamisesta Verohallinnon sähköisessä palvelussa. Paperinen vaatimus hyväksytään vain erityisestä syystä. Ennakon täydennysmaksun sijaan osake­yhtiön ja yhteisetuuden on haettava ennakkoa 1.11.2017 alkaen korotettavaksi, jos ne haluavat maksaa lisää.

Yritysverotuksen menettelyihin ja veronkorotuksiin kaavaillaan muutoksia

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Taloushallintoliitolta ja muilta tahoilta lausuntoa niin sanotun VALMIS-hankkeen kolmannesta lakipaketista 26.5.2017 mennessä. Uudistusten taustalla on Verohallinnon tieto­järjestelmäuudistus ja yhteen valmisohjelmistoon sitoutuminen, joka on edellyttänyt myös lainsäädännön yhtenäistämistä ja muutoksia.

Ensimmäinen lakipaketti oli oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyuudistus, joka järjestelmätasolla ilmenee yrityksille OmaVero-palveluna. Toinen lakipaketti käsitti muun muassa yritysten ennakonkannon uudistuksen, josta kerroimme tarkemmin äsken edellä. Kolmas lakipaketti sisältää nyt uudistusehdotuksia tuloverotuksen menettelyyn ja tuloverotuksen veronkorotus­sääntelyyn.

Yksi merkittävimmistä yritysverotuksen menettelymuutoksista olisi se, että verotus voisi päättyä yrityskohtaisesti. Verotus siis päättyisi yksilöllisesti yrityksen verotuspäätökseen merkittynä ajankohtana. Lakiin tulisi perälauta siitä, että yhteisöjen verotuksen on päätyttävä viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä.

Myös tuloverotuksen veronkorotussääntely tulee muuttumaan ehdotusten toteutuessa. Korotuksen perustaso olisi tällöin kaksi prosenttia lisätyn tulon määrästä. Jos laiminlyönnit ovat toistuvia, veronkorotus olisi vähintään kolme ja enintään kymmenen prosenttia lisätystä tulosta. Pelkästään veronkiertosäännöksen soveltaminen ei olisi kuitenkaan peruste määrätä veronkorotusta kahta prosenttia korkeampana.

Lainvalmistelijat ehdottavat hallituksen esityksen luonnoksessa, että kolmanteen lakipakettiin sisältyvät muutokset tulisivat voimaan noin vuoden päästä eli 1.5.2018.