CTA Paikka

Matkailutekoja Kainuussa – matkailuyrityksen ja tilitoimiston sujuvalla yhteistyöllä

Matkailu on yksi Suomen yhteiskunnan ja talouden suuria mahdollisuuksia. Koronakriisin keskellä korostuvat kotimaan matkailu ja kotimaiset matkailijat, mutta kriisin jälkeen katse kääntyy taas kansainvälisiin markkinoihin ja asiakkaisiin.
16.11.2020 Janne Fredman Kuvat Paljakka / Mika Puuronen

Suomen matkailubisnes on monelle yhtä kuin Tunturi-Lappi. Kainuussakin tapahtuu kuitenkin koko ajan – tai tarkemmin sanottuna Arctic Lakelandissa, kuten aluetta kansainvälisesti markkinoidaan. Ensimmäiset kiinalaiset, brittiläiset ja saksalaiset ryhmät ovat jo käyneet, ja luvassa on esimerkiksi ranskalaisia, kun koronasta on selvitty. Mutta mitä näihin matkailutekoihin tarvitaan? Kysyimme asiaa hiihtokeskus Paljakan yrittäjältä Mika Puuroselta ja yhtiön taloushallintoa hoitavan Kajaanin Tilitaidon Akseli Leppäseltä.

Korona iski matkailuun

Miten koronapandemia on vaikuttanut Paljakan toimintaan?

– Selkein muutos on tietenkin ulkomaisten turistien jääminen kotiin. Ulkomaan markkinointiin ei ole nyt mieltä panostaa, koska matkailurajoitukset muuttuvat koko ajan ja taudin etenemisestä ei ole tietoa. Eli tämä talvikausi eletään kotimaan matkailulla. Suomalaiset tekevät normaalivuosina noin yhdeksän miljoonaa ulkomaanmatkaa ja saman verran kotimaanmatkoja. Tänä talvena kaikki matkat ovatkin kotimaanmatkoja, eli on tässä myös mahdollisuuksia. Meillä Kainuussa on se etu, että tänne on kohtuullinen matka Etelä-Suomesta, mutta lunta riittää. Koronan tuoman epävarmuuden myötä pidetään hieman lyhyempiä lomia, esimerkiksi pidennettyjä viikonloppuja. Ja lomia joudutaan siirtelemään, minkä vuoksi varaukset tehdään usein viime tingassa. Tähän tarpeeseen Kainuun matkailun on hyvä vastata, Mika Puuronen kertoo.

– On tässä koronassa jotain hyvääkin alan kannalta. Nyt meillä matkailualallakin on opeteltu etätöitä, ja kokemukset ovat hyviä. Siisteys ja hygienia korostuvat entisestään. Ja buffeteista siirrytään pöytiintarjoiluun – asiakas saa laadukkaampaa ruokaa suoraan keittiöstä eikä tarvitse enää säntäillä kuin hevoset laitumella.

”Saariselällä alkoi 1980-luvulla markkinointikampanja ’ tonnilla Lappiin’. Se tarkoitti, että muutaman päivän loma Saariselällä maksoi suomalaiselle tuhat markkaa. Nykyään tonnin loma tarkoittaa sitä, että ulkomainen pakettituristi maksaa päivästä  kelkkoineen, poroineen ja huskyineen majoitusvaihtoehdosta riippuen helposti tuhat euroa. Kainuussa meillä on loistavat olosuhteet ja palveluntuottajaverkosto, ja voimme tarjota saman paketin kohtuullisempaan hintaan”, kertoo Mika Puuronen.

Kansainvälinen matkailumarkkinointi

Miten kiinalaiset ja britit oikein on saatu houkuteltua Kainuun perukoille?

– Hyvät verkostot ovat kansainvälisen matkailumarkkinoinnin kivijalka. Se tarkoittaa hyviä, henkilökohtaisia suhteita ulkomaisiin matkanjärjestäjiin. Matkanjärjestäjät tulevat vierailulle ennen sopimusten tekoa, ja nämä vierailut tulee hoitaa kunnolla. Samalla pitää olla rehellinen ja realistinen. Ei voi luvata revontulia, koska niistä ei oikeasti ole taetta. Kun luottamus toimii ja tuote on kunnossa, voidaan myös virheet ja puutteet käsitellä hyvässä hengessä ja sitten korjata ja kehittää yhdessä. Kun asiat hoidetaan hyvin, niin sana kiirii ja piiri laajenee.

Markkinoinnin resursseista tärkein on ihminen – pätevä ja kokenut markkinointi- ja myyntihenkilöstö. Myös saavutettavuus on A ja O. Kajaanin lentokentän mahdollinen lopettaminen johtaa asiakkaiden kuskaamiseen kauempaa yksityiskuljetuksilla. Julkinen liikennehän täällä Kainuussa on vähissä, eikä ole paranemassa. Suomalaisten matkailijoiden kannalta junayhteyksien kehittäminen taas olisi ykkösjuttu.

Pitää myös muistaa, että majoitus, ruoka ja elämykset on vain jäävuoren huippu – alueen kuljetus- ja siivousyritykset, käsityöläiset, parturi-kampaajat ja kioskinpitäjät ovat osa kokonaisuutta. Ja sitä kautta matkailualan merkitys alueelle on huomattava.

Ympäristönäkökulma entistä paremmin huomioon

Ovatko ympäristöasiat sanahelinää vai arjen toimintaa?

– Kestävän kehityksen matkailu on päivän sanoja varsinkin Keski-Euroopassa. Siellä on kovat vaatimukset. Esimerkiksi jätteenkäsittely sekä veden- ja energiankulutus ovat tärkeitä teemoja, ja niistä pitää raportoida. Meidän pitää toimittaa esimerkiksi Saksaan vastauksia useamman kymmenen kysymyksen patteristoihin energiankulutuksesta turvallisuuskysymyksiin. Myös briteillä on omat raportointivaatimuksensa vähän eri teemoilla. Koronan takia massaturismi tosin vähenee todennäköisesti muutamaksi vuodeksi. Tilalle tulee ”indie-matkailua” – omatoimisia reissuja ilman matkanjärjestäjää.

Ilman sujuvaa IT:tä ei matkailualalla pärjää

Kun myydään ruokaa ja juomaa, hotellimajoitusta, asuntovaunupaikkoja ja hissilippuja sekä vuokrataan lasketteluvarusteita, tarvitaan monenlaista IT-järjestelmää, Mika Puuronen toteaa.

– Olemme tehneet valtavat investoinnit ohjelmistoihin, ja kaikki on pilvessä. Meillä on käytössä Kassamagneetin Restolution-kokonaisjärjestelmä. Se sisältää esimerkiksi reaaliaikaiset kassajärjestelmät ja työaikaseurannan. Tukun toimituksetkin kirjautuvat automaattisesti Restolutioniin. Koska kaikki on pilvessä, voimme tehdä järjestelmän asetukset mistä vain ja koska vain. Ilman tällaista järjestelmää ei enää pärjää.

– Lisäksi tarvitaan hissikorteille oma järjestelmä. Me valitsimme suomalaisen Snowcardin. Sillä hoidetaan myös suksivuokraamon toiminta. Lisäksi meillä on Hotellinx-varausjärjestelmä, jolla hoidetaan myös asuntovaunualueen varaukset ja kiinteistönhuolto. Järjestelmästä on liittymät yli kahteensataan varaussivustoon, mikä tukee majoitusmyyntiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Miten tämä kaikki näkyy tilitoimistolle, Akseli Leppänen?

– Hyvin näkyy! Meillä on pääsy Restolutionin raportteihin, kun tarvis on. Järjestelmästä on hyvät liittymät meidän EmCe-taloushallintoomme. Saamme liittymien kautta esimerkiksi myynnit ja inventaaritiedot. Työtunnit palkkoihin syötetään vielä manuaalisesti Restolutionin tuntilistoilta, mutta tähänkin on tulossa liittymä.

Sähköinen taloushallinto

Liittymistä saadaan aasinsilta sähköiseen taloushallintoon. Mitä se Tilitaidolle merkitsee?

– Paperiostolaskut alkavat olla vähissä, aloittaa Akseli Leppänen. Kaikki Paljakan ostolaskut tulevat suoraan meille tilitoimistoon, ja hoidamme paperilaskujen skannauksen itse. Verkkolaskujen määrä on kasvanut huomattavasti. Myyntilaskut Mika tekee meidän EmCellä, ja ne lähtevät verkkolaskuina.

– Ainuttakaan mappia en ole vienyt Kajaaniin, heittää Puuronen väliin.

Korona on osaltaan toiminut sähköisten palvelujen myyjänä, Leppänen jatkaa. Kokeiltuaan niitä moni yrittäjä onkin sanonut, että mikset kertonut, että tämä on näin näppärää. Mutta saa meillä asiat hoitaa paperillakin. Eräs uusi asiakkaamme kysyi ensimmäiseksi, saako teillä hoitaa asiat paperilla, kun entinen tilitoimisto pakotti sähköisyyteen. Nuoret yrittäjät kuitenkin haluavat melkein järjestään sähköistä toimintamallia, Leppänen muistuttaa.

Juridiset palvelut keskiössä

Tilitaito tarjoaa myös juridisia palveluja. Mikä on niiden merkitys Paljakalle?

– Ei voi tarpeeksi alleviivata, kuinka tärkeää juridinen asiantuntemus on ollut meille, Puuronen kertoo.

– Tarvitsemme sitä työsopimuksissa, vuokrasopimuksissa ja investoinneissa. Koronan luomissa poikkeusoloissa juridisen osaamisen merkitys vain korostuu. Tilitoimiston tuttu juristi tuntee yrityksemme ja sen toimintatavat. Toiminta on jouhevaa ja neuvontaa saa nopeasti. Oman tilitoimiston juristia uskaltaa myös käyttää helpommin, kun hinnoittelu ja kustannukset ovat ennustettavissa. Yleensäkin tilitoimisto on järjen ääni, kun asiat menevät ihon alle. Tilitoimisto osaa suodattaa asiat, tiivistää olennaisen ja ehdottaa ratkaisut.

Koronatuissa ei huomioitu erityistilanteita – valmisyhtiö osoittautui ongelmaksi

Vuonna 2019 Paljakan kehittämiseen saatiin mukaan brittisijoittaja George Hand ja toiminnan pyörittämiseen tarvittiin uusi yhtiö. Valmisyhtiö tuntui tässä vaiheessa sujuvalta vaihtoehdolta, ja hankittiin pari vuotta sitten toimintansa lopettanut yhtiö, jonka nimeksi muutettiin North Finlandia Travels Oy. Yhtiö investoi toimintaan – ostettiin lasketteluhissit ja muu rinnekalusto, rinneravintolat ja vuokraamot, Paljakka-talo, karavaanialue ja alueen keskeisellä paikalla sijaitsevat vapaat tontit. Koronatuet jäivät kuitenkin saamatta – olihan kyseisen yhtiön vertailukauden liikevaihto nolla. Kaikkiin tilanteisiin ei valtionhallinto ollut varautunut.

Hiihtokeskus Paljakka / Mika Puuronen

Keskuksen perinteiset vahvuudet ovat loistavat rinteet ja hyvä latuverkosto sekä isossa nosteessa oleva moottorikelkkailu. Nyt on panostettu myös kansainvälisten ryhmämatkailijoiden aktiviteetteihin – husky- ja moottorikelkkasafarit järjestyvät ja porojakin löytyy. Ollaanhan Suomen eteläisimmällä poronhoitoalueella. Yrittäjä Mika Puuronen on matkailualan konkareita. Ura on vienyt Oulusta Hankoon jo 1980-luvulla, joten ensi vuonna tulee 35 vuotta täyteen alalla. Vuosiin on mahtunut kaksi lamaa, yksi finanssikriisi ja korona.

Kajaanin Tilitaito / Akseli Leppänen

Tilitoimistopalvelua vuodesta 1957. Henkilöstöä 12 taloushallinnon ammattilaista sekä oma juristi. Akseli Leppänen on perheyrityksen kolmatta sukupolvea. Vuodet ovat vieneet Akselin nurmikonleikkuusta sisätöihin liiketoimintajohtajaksi. Hän on perehtynyt myös yritysten vastuullisuuskysymyksiin.

Työ tilitoimistossaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai