Säätiö tilitoimiston asiakkaana

Kuntatalossa Helsingin Kalliossa istuu mies, joka tuntee säätiöiden talouspalveluihin liittyvät tarpeet. Suomen Säätiötilipalvelun Terhi-vaimonsa kanssa perustanut Juha Leviäkangas vastaa perheyrityksen tarjoamasta säätiö- ja yritysneuvonnasta sekä yhteiskunnallisen liiketoiminnan kehittämispalveluista. Siinä roolissa hän toimii Kuntaliiton perustaman Suomen kuntasäätiön kiinteistöomaisuuden hoidon konsulttina.

– Työn luonteesta johtuen on selkeämpää, että teen tällä hetkellä töitä täällä, enkä omalla toimistolla, Leviäkangas sanoo.

Erikoistuminen säätiöihin juontaa juurensa Leviäkankaan pariskunnan taustoihin. Terhillä on kokemusta pörssiyhtiöistä ja tilitoimistoista. Juhalla on puolestaan takanaan pitkä ja värikäs työhistoria, johon mahtuu muun muassa yrittäjyyttä, asiamiestehtäviä sekä yhteiskunnallista liiketoimintaa ja sen kehittämistä. Näiden osatekijöiden yhdistämisestä kummunnut liikeidea on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa peräkammarin tilitoimistosta säätiöiden talousasioiden asiantuntijaorganisaatioksi.

– Suomessa on noin 2850 säätiötä, jotka omistavat itse itsensä ja hallinnoivat yhteensä 20 miljardin euron omaisuutta. Koska säätiöt ovat ikuisia, on niiden taloudellinen arvo tilitoimistolle varsin merkittävä. Ne maksavat laskunsa ajallaan, mutta ovat myös kustannustietoisia ja vaativia asiakkaita, kertoo Leviäkangas.

Tarkkaa taloudenpitoa ja omaisuudenhoitoa

Säätiöiden palvelemisessa Leviäkangas pitää tärkeänä maksajan ja tämän tarpeiden kunnioittamista. Jos säätiö ei oikeasti tarvitse jotain palvelua, ei sitä lähdetä myymään.

Tilitoimistossa pitää olla riittävästi tarvittavaa substanssiosaamista sekä jämäkkä ote tarkkaan taloudenpitoon. Sitä säätiöt arvostavat.

– Säätiöt ovat osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Sen tilitoimisto näkee jo säätiön tuloslaskelmasta. Kyse on kiinnostavasta asiakaskunnasta, jonka tekemisellä on yhteiskunnallista vaikuttavuutta, pohtii Leviäkangas.

Hän korostaa, että yhteistyö säätiöiden kanssa ulottuu perinteistä kirjanpitoa pidemmälle. Esimerkiksi kuntien elinvoimaisuuden ja niiden itsehallinnon vahvistamiseksi perustetun Suomen kuntasäätiön kohdalla Suomen Säätiötilipalvelu on tiiviisti mukana toiminnan kehittämisessä. Tämä ei tarkoita suoranaisia sijoituspalveluita, mutta esimerkiksi säätiön kiinteistöomaisuuden hoidossa ja sen omistamien tilojen vuokraamisessa yrityksellä on oma roolinsa.

Tällaisten tehtävien hoitaminen edellyttää luotettavuutta sekä tekemisen paloa. Leviäkangas puhuu mielellään dream teamista, parhaasta mahdollisesta kokoonpanosta, joka pistää asiat tapahtumaan.

– Hyvät verkostot ovat meille erittäin tärkeitä. Jos asiakkaan omistamaa vakuuttamatonta metsää uhkaa luoteismyrsky, on meidän löydettävä sille nopeasti vakuutuksen myyvä henkilö vaikka saunan lauteilta, korostaa Leviäkangas.

Jokaisella yrityksemme laskenta-asiantuntijalla ja controllerilla on oma asiakassalkkunsa ja ammatti-identiteettinsä, Juha Leviäkangas toteaa.

Luottamus työntekijöihin kantaa pitkälle

Yrittäjän näkökulmasta vaativien säätiöasiakkaiden palveleminen edellyttää oikeiden ihmisten rekrytointia, joka onnistuu parhaiten tarjoamalla kannustavia tulevaisuudennäkymiä. Niitä riittää, sillä Suomen Säätiötilipalvelun kasvuvauhti on ollut viime vuodet useamman kymmenen prosentin luokkaa. Leviäkangas myöntää, että joskus tahti tuntuu hirvittävältä. Usko omaan väkeen ja HR-osaamiseen on kuitenkin kova. 

– Jokaisella yrityksemme laskenta-asiantuntijalla ja controllerilla on oma asiakassalkkunsa ja ammatti-identiteettinsä. Luotamme ihmisiin ja tekemämme analyysin perusteella se toimii. Meidän ei tarvitse vahtia työntekijöitämme. Riittää kun palkitsemme tekemisestä ja huolehdimme, että toimistolla on pullaa pöydässä.

Erikoistumisen merkityksestä puhuttaessa hän korostaa, että ilmiö koskettaa tänä päivänä kaikkia aloja. Tämä näkyy tilitoimistoissa ennen kaikkea neuvonnan lisääntymisenä. Säätiöiden kohdalla asiakkaan pyytämien tukipalvelujen toteuttaminen korostuu. Säätiöissä varsinaista voittoa ei tavoitella ja usein riittää hallintokulujen pitäminen tietyllä tasolla. Lisäarvoa tuotetaan osallistumalla säätiökokouksiin ja kehittämällä taloushallinnon prosesseja.

– Olemme siinä mielessä hyvässä asemassa, että näemme tuloslaskelmasta, mitä organisaatiossa tapahtuu. Jos pystymme esimerkiksi säätiön veroneuvonnalla saamaan aikaan usean vuoden tilitoimistopalvelukustannusten kokoiset säästöt, voimme olla tyytyväisiä omaan tekemisemme.

Vastuullisesti toimivat yritykset ovat myös vastuullisia sijoituskohteita, ja lisäävät sijoittajien mahdollisuutta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Vastuullisuus on vaikuttavaa liiketoimintaa

Vastuullisuudesta on muodostunut viime vuosina merkittävä maailmanlaajuinen kilpailukykytekijä, jolla vakuutetaan asiakkaat ja muut sidosryhmät eettisestä ja yhteiskunnallisesti kestävästä toiminnasta. Sen todellinen arvo saadaan ulosmitattua luotettavalla vastuullisuusraportoinnilla, jonka tekeminen onnistuu Leviäkankaan mielestä parhaiten tilitoimistojen avustuksella.

– Vastuullisuusraportin voi tehdä pakon edessä miten vain, mutta pelkkä hyvin laadittu raportti ei vielä riitä. Sen sijaan nykyisistä taloushallintajärjestelmistä saadaan halutessa esille koko vastuullisuuden kehityskaari toiminnan yksilölle osallisuutta tarjoavasta roolista verokertymiin ja hiilijalanjälkeen saakka, hän sanoo.

Yhteiskunnallisesti vastuullisimpia yrityksiä ovat ne, jotka työllistävät paljon ihmisiä, tuottavat riittävän verokertymän toiminta-alueelleen ja kuormittavat toiminnallaan ympäristöä mahdollisimman vähän. Tällaiset toimijat ovat myös vastuullisia sijoituskohteita, jotka lisäävät sijoittajien mahdollisuutta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tästä mahdollisuudesta huolimatta iso osa säätiövarallisuudesta on sijoitettu varsin perinteisiin sijoitusinstrumentteihin. Tällä hetkellä tarjolla ei juuri ole vaihtoehtoisia ja säätiömaailmaan täysin sopivia, niiden tarkoitusta jatkavia ja tukevia sijoitusintrumentteja, joiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi luotettavasti todennettu. ◍