Avainhenkilö liiketoimintakiellossa?
Liiketoimintakielto on elinkeino-oikeudellinen turvaamistoimenpide, ei rikosoikeudellinen seuraamus. Liiketoimintakiellon tavoitteena on sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estäminen sekä liiketoimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitäminen. Liiketoimintakiellolla pyritään estämään vahingolliseksi havaitun liiketoiminnan jatkaminen. Lailla liiketoimintakiellosta 13.12.1985/1059 suojataan erityisesti velkojia, sopimuskumppaneita, julkista taloutta sekä tervettä ja toimivaa taloudellista kilpailua.
Liiketoimintakieltoon määrätty ei voi harjoittaa liiketoimintaa
Henkilö voidaan määrätä liiketoimintakieltoon, jos hän on liiketoiminnassa olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä ja hänen toimintaansa on kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena.
Lain liiketoimintakiellosta soveltamisalaa laajennettiin vuoden 2018 alussa. Tällöin vain liiketoimintaa harjoittava yksityinen elinkeinonharjoittaja saatettiin määrätä liiketoimintakieltoon.
Vastaavanlainen liike- ja ammattitoiminnan harjoittajien kohtelun yhdenmukaistaminen tehtiin aiemmin kirjanpitolakiin.
Liiketoimintakieltoon määrätty ei lain 4§:n mukaan muun muassa saa harjoittaa liiketoimintaa, josta on säädetty kirjanpitovelvollisuus, toimia avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä taikka eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymän henkilöjäsenenä. Liiketoimintakieltoon määrätty ei voi toimia yhteisön tai säätiön hallituksen jäsenenä, varajäsenenä, toimitusjohtajana tai muussa niihin rinnastettavassa asemassa samoin kuin tosiasiallisesti johtaa yhteisön tai säätiön taikka ulkomaisen sivuliikkeen toimintaa tai hoitaa sen hallintoa.
Vuoden 2018 alusta lakia uudistettiin myös niin, että liiketoimintakiellon määräämisen perusteena ei voi olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyöminen, jos laiminlyönti johtuu pelkästään maksukyvyttömyydestä eli yritystoiminnan muuttumisesta kannattamattomaksi.
Liiketoimintakielto ei ole rikosoikeudellinen seuraamus.
Liiketoimintakieltoa valvoo poliisi
Käytännössä liiketoimintakiellot määrätään lähes yksinomaan rikoksen perusteella eli liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Liiketoimintakieltoja on Tilastokeskuksen tietojen mukaan määrätty liittyen lähinnä talousrikoksiin, erityisesti törkeään kirjanpitorikokseen, kirjanpitorikokseen, törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään veropetokseen. Vuonna 2015 lähes kolme neljäsosaa määrätyistä liiketoimintakielloista määrättiin törkeään kirjanpitorikokseen liittyen. Vuosina 2000—2015 Tilastokeskuksen mukaan liiketoimintakieltoon on määrätty muun kuin rikoksen perusteella eli liiketoimintakiellosta annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla viisi henkilöä.
Oikeusrekisterikeskus pitää rekisteriä liiketoimintakiellon julkisuuden toteuttamiseksi sekä kiellon noudattamiseksi ja valvomiseksi. Liiketoimintakieltorekisteri on yleiseen käyttöön tarkoitettu henkilörekisteri, josta jokainen voi tilata maksullisia otteita. Rekisteri sisältää voimassa olevat liiketoimintakiellot.
Patentti- ja rekisterihallituksen tehtävä on huolehtia siitä, ettei liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä kiellon voimassa ollessa merkitä kaupparekisteriin eikä säätiörekisteriin sellaiseen tehtävään, jossa kieltoon määrätty ei 4 §:n mukaan saa olla. Jos kieltoon määrätty henkilö on rekisterin mukaan tällaisessa tehtävässä kiellon alkaessa, rekisteriin merkitään tieto kiellosta ja sen kestosta.
Liiketoimintakiellon noudattamista valvoo poliisi. Liiketoimintakieltoon määrätty on velvollinen antamaan selvitystä varten tarpeelliset tiedot poliisille, joka laatii selvityksen siitä, mitä liiketoimintaa liiketoimintakieltoon määrätty on harjoittanut ennen kiellon määräämistä ja mihin toimenpiteisiin tämä on ryhtynyt kiellon johdosta.
Vuositasolla poliisille paljastuu 30—40 liiketoimintakiellon rikkomistapausta tehovalvonnan ja muun talousrikosasian esitutkinnan yhteydessä. Viime vuoden lopussa poliisin toteuttaman tehovalvonnan tuloksena useiden henkilöiden epäiltiin kiellosta huolimatta harjoittaneen suoraa liiketoimintaa sekä lisäksi kiellon kiertämiseen epäillään käytetyn bulvaaneja. Lisäksi paljastui muita epäilyjä talousrikoksista. Seurauksena liiketoimintakiellon rikkomisesta on yleensä sakkorangaistus sekä siitä voi rangaistuksen ohella seurata liiketoimintakiellon piteneminen.
Tilitoimisto ei voi ottaa ohjeita taloushallinnon toteuttamiseksi henkilöltä, joka on liiketoimintakiellossa.
Miten toimia tilitoimistossa?
Tilitoimistoon tuli asiakkaaksi yritys, jonka omistaja on määrätty liiketoimintakieltoon, joka päättyisi vasta useiden vuosien jälkeen. Asiasta oltiin avoimia ja kerrottiin, että alun perin yhtiön osakas oli ollut myös hallituksessa sekä toiminut yhtiön toimitusjohtajana, mutta liiketoimintakiellon asettamisen jälkeen yhtiölle oli määrätty uusi hallitus ja toimitusjohtaja.
Liiketoimintakiellossa oleva henkilö oli kuitenkin itse suoraan yhteydessä kirjanpitäjään yhtiön kirjanpitoon liittyvissä asioissa. Hän oli pyytänyt, että saisi aina kopiot viesteistä, jotka kirjanpitäjä lähettää toimitusjohtajalle.
Tilitoimisto pohti, tuleeko sopimus irtisanoa vai riittääkö, että kommunikointi hoidetaan hallituksen tai toimitusjohtajan kautta. Lisäksi mietittiin, syntyykö asiasta tiedonantovelvollisuus jollekin viranomaistaholle, jos asianomaisen henkilön kanssa toimitaan.
Hyvä tilitoimistotapa toimii ohjenuorana tilitoimistolle. Sopimusta ei tarvitse irtisanoa, jos ei halua. Tilitoimisto ei voi kuitenkaan jatkaa asioimista kyseisen henkilön kanssa. Toimisto asioi sopimuksessa sovittujen henkilöiden kanssa, eikä voi ottaa ohjeita muilta.
Yritys, jossa liiketoimintakieltoon määrätty on toiminut, voi siis jatkaa toimintaa ja tilitoimisto tuottaa yritykselle normaalisti palvelua, mikäli liiketoimintakieltoon määrätty ei enää toimi yrityksessä lain liiketoimintakiellosta 4 §:ssä sanotuilla tavoilla.
Tilitoimistolla ei ole ilmoitusvelvollisuutta liiketoimintakiellon rikkojan toimista. Rikoslain mukaan poliisille tulee ilmoittaa vain tietyistä valmisteilla olevista vakavista rikoksista.
Mikäli asiakkaan henkilöt eivät toimi lainmukaisesti ja tilitoimisto tietää, että liiketoimintakiellossa oleva toimii niin sanottujen bulvaanien kautta, tulee tilitoimiston punnita riskit ja mahdollisesti päätyä sopimuksen irtisanomiseen tai keskeyttämiseen ja sitä kautta purkamiseen yleisten sopimusehtojen TAL2018 ja KL2004 kohdan 8. mukaisesti.