CTA Paikka

Vuosilomalakiin muutoksia 1.4.2019 alkaen

2.4.2019

Lisävapaapäivät varmistavat neljän viikon loman

HE 219/2018 mukaiset vuosilomalain muutosehdotukset on vahvistettu ja ne tulevat voimaan 1.4.2019. Säännöksiä sovelletaan 1.4.2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden vapaisiin.

Euroopan tuomioistuimen työaikadirektiivin mukaisesti työntekijälle on taattava neljän viikon palkallinen vuosiloma sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi aiheutuneen poissaolon ajalta. Lakimuutoksessa tämä varmistetaan työntekijälle annettavilla lisävapaapäivillä, mikäli neljän viikon loma ei muutoin toteudu.

Vuosilomaa täydentäviä lisäpäiviä on annettava niin, että neljän viikon (24 päivää) vapaa täyttyy, mikäli sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi vuosilomaa ei ole kertynyt 24 päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta. Sillä ei ole merkitystä, onko vuosilomaa kerryttänyt poissaoloaika kertynyt yhtenäisestä tai yksittäisistä sairauspoissaoloista. Vuosilomalain mukainen työssäolon veroinen aika on työkyvyttömyystilanteissa 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa (14 päivän ansaintasääntö) tai 105 kalenteripäivää (35 tunnin ansainnan piirissä olevat). Lomanmääräytymisvuoden yli kestävässä poissaolossa työssäolon veroinen aika kyseistä poissaoloa kohden.

Kuitenkin, jos poissaolo jatkuu yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta, niin oikeutta lisäpäiviin ei enää sen jälkeen ole. Yhdenjaksoinen aika katkeaa, kun poissaolojaksojen väliin sijoittuu täyteen lomanmääräytymiskuukauteen oikeuttavat työssäolopäivät tai -tunnit.

Siirrettyjen lomapäivien antamisaikaan pidennys

Työkyvyttömyyden vuoksi siirrettyjen lomapäivien antamisaika pitenee. Lakimuutoksessa on huomioitu Euroopan tuomioistuimen kanta, että vuosilomalain ajanjaksot siirrettyjen lomapäivien pitämisestä ovat olleet liian lyhyet.

Jatkossa kesä- ja talviloma sekä uudet lisävapaapäivät on annettava seuraavassa järjestyksessä:

  1. Lomakaudella (kesäloma), seuraavan lomakauden alkuun (talviloma), tai ellei mahdollista
  2. seuraavan kalenterivuoden lomakauden loppuun mennessä, tai ellei mahdollista
  3. seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, tai
  4. ellei työkyvyttömyyden vuoksi lomien pitäminen ole mahdollista yllä olevien ajanjaksojen puitteissa, maksetaan lomat ja lisävapaapäivät lomakorvauksena

Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eikä työssäolon veroisia päiviä, joten uutta vuosilomaa ei kerry lisäpäivien ajalta. Työnantaja päättää lisäpäivien ajankohdan samoin kuin vuosilomapäivienkin.

Korvaus lisävapaapäiviltä

Työntekijällä on oikeus saada lisäpäiviltä säännönmukainen tai keskimääräistä palkkaa vastaava lisäpäiväkorvaus. Korvaus lasketaan lisäpäivien pitämisen alkamishetken mukaisen palkan mukaan. Maksuajankohta samoilla säännöillä kuin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen kohdalla.

Työsuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden, työntekijällä on oikeus sairauspoissaoloaikaa vastaavaan osaan 24 päivästä.

poissaoloajan kalenteripäivät  /   lmv:n kalenteripäivät  x 24

 

 

PoiminnatUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai