Millainen on tilitoimistojen tulevaisuus ja millaisia ohjelmistoja meillä on käytössämme, Øystein Moan?

Teknologinen edelläkävijyys tekee Pohjoismaista kilpailukykyisiä

Pohjoismaat ovat teknologisesti edelläkävijöitä varsinkin taloushallinnon saralla, ja Suomi on edellä muita. Visman toimitusjohtajan, norjalaisen Øystein Moanin mukaan juuri teknologian tehokas käyttäminen tekee pohjoismaisista korkean verotuksen maista kilpailukykyisiä muuhun maailmaan verrattuna.

Pohjoismaiden teknologista edelläkävijyyttä taloushallinnossa edistää esimerkiksi se, että verkkolaskut yleistyvät ja käyttöön otetaan koko ajan enemmän pilvipalveluina toimivia taloushallinnon järjestelmiä. Pilvipalveluna toimiva taloushallinnon järjestelmä lisää tilitoimiston sekä tämän asiakkaan välistä yhteistyötä. Yhteiskäytöllinen ohjelmisto taas mahdollistaa joustavan työnjaon tilitoimiston ja tämän asiakkaan välillä parantaen ja tiivistäen tilitoimiston ja asiakkaan palvelusuhdetta.

Pohjoismaiden eroavaisuudet lähinnä tavoissa

Øystein Moanin mukaan samaa taloushallinnon järjestelmää ei markkinan samankaltaisuudesta huolimatta voi kuitenkaan viedä sellaisenaan edes muihin pohjoismaihin. Esimerkkinä Øystein Moan käyttää muun muassa maksuliikennettä: Suomessa maksuissa käytetään kattavasti standardoitua maksuviitettä, jonka avulla maksu voidaan automaattisesti kohdistaa oikeaan laskuun myyntireskontrassa. Esimerkiksi Norjassa maksuviitettä ei käytetä kovinkaan laajasti, vaan maksuja on kohdistettava käsin. Eroavaisuudet eivät siis aina liity vain lakiin ja sääntöihin, vaan myös maassa oleviin standardeihin ja tapoihin tehdä työtä.

Palkkahallinnon ohjelmistoissa eroavaisuuksia on vielä enemmän. Øystein Moan arvelee, että palkkahallinnon ohjelmiston vieminen toiseen maahan ja sen lokalisointi kestää noin yhdestä kahteen vuotta, sillä paikalliset säännöt, lait ja työehtosopimukset poikkeavat toisistaan todella paljon.

Viiden vuoden kuluttua kirjanpitäjä keskittyy poikkeustapauksiin

Kaikissa pohjoismaissa valmistaudutaan tohinalla tulevaan EU:n tietosuoja-asetukseen. Tietosuoja-asetus tulee voimaan myös Norjassa, vaikka Norja ei ole EU:n jäsenmaa. Tietosuoja-asetuksen kaltaiset, laeista ja asetuksista määräytyvät pakolliset kehityskohteet vievät jonkin verran aikaa muilta kehitysprojekteilta kaikilla ohjelmistotaloilla. Tulevaisuuden trendit ovat kuitenkin selkeät.

Taloushallinnon ohjelmistoissa ajankohtaisimmat kehityskohteet liittyvät pilvipalveluihin siirtymiseen, automaation rakentamiseen sekä koneoppimisen ja tekoälyn käyttöönottoon. Øystein Moan arvelee, että noin viiden vuoden kuluttua  paikallisesti asennettavia järjestelmiä ei enää ole, vaan markkinat on vallannut pilvipalveluina toimivat ohjelmistot. Tekoäly tulee mukaan ohjelmistoihin jo vuoden sisällä. Tanskassa koneoppiminen on jo tuotannossa, ja muualla tehdään jatkuvasti pilotteja. Viiden vuoden kuluessa kirjanpitäjän työ keskittyy pääasiassa asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen ja konsultointiin, sekä sellaisten poikkeustapausten käsittelyyn, johon kone ei vielä pysty.

Taloushallinnon standardit yleistyvät – pohjoismaisia kokemuksia jaettavana

Moanin mukaan taloushallinnon standardit tekevät tuloaan ja yleistyvät kaikkialla. Esimerkiksi Norjassa julkishallinto tulee vaatimaan rakenteisen tiedostomuotoisen tilinpäätöksen jo vuoden sisällä. Norjassa siirrytään ensi vuonna myös Suomen tulorekisteriä vastaavaan malliin, jossa yritykset ilmoittavat palkanlaskennan tiedot eri sidosryhmille yhdellä XML-tiedostolla. Moan näkee suuria mahdollisuuksia tiedon digitalisoitumisessa ja siinä, että digitalisaatio tehostaa merkittävästi järjestelmäintegraatioita, tilintarkastuksia ja verotarkastuksia. Ruotsissa on jo esimerkiksi pitkään hyödynnetty SIE-standardia, jonka avulla tietoa siirretään järjestelmästä toiseen muun muassa kirjanpidosta tilintarkastukseen.

Luovu tuntiveloituksesta pärjätäksesi tulevaisuudessa

Moanin mukaan teknologisen kehityksen myötä tilitoimistojen on muutettava ansaintalogiikkaansa. Tärkein askel tulevaisuudessa pärjäämiseen on se, että tilitoimistot luopuvat tunti-, vienti- ja tositepohjaisesta laskutuksesta ja siirtyvät kiinteään hinnoitteluun. Kiinteään hinnoitteluun siirtyneet toimistot ovat edelläkävijöitä tehokkuudessaan. Kiinteä veloitus kannustaa tilitoimistoa panostamaan ohjelmistoihin ja tehokkuuteen, kun tuntiperusteinen veloitus kannustaa lähinnä tehottomuuteen. Tuntiperusteisuudessa pysyminen ja toiminnan tehostaminen taas on erittäin vaarallinen yhdistelmä, jota ei kannata tehdä. Myös asiakkaat arvostavat kiinteää veloitusta, sillä laskun loppusumma on ennustettavissa.

Moan painottaa tilitoimiston modernisoimisen tärkeyttä myös erityisesti siinä tapauksessa, jos tilitoimistoyrittäjä suunnittelee tilitoimistonsa myymistä. Jos haluat, että toimistollasi on ostaja vielä viiden vuoden kuluttua, modernisoi toimintasi, hanki pilvipalveluna toimiva järjestelmä ja siirry kiinteään hinnoittelumalliin. Jos et tee näin, ostajan löytäminen saattaa olla hankalaa, sillä ostaja joutuu ostamaan itselleen samalla kehitysprojektin.

Moanin mukaan tulevaisuuden tilitoimistolla on käytössään siis pilvipalveluna toimiva järjestelmä, osallistuvat asiakkaat sekä kiinteä hinnoittelu. Tulevaisuudessakin pärjäävä tilitoimisto on automatisoinut kirjanpidon tuotannon niin, että kirjanpitäjille jää aikaa neuvoa asiakasta, sillä tämä on usein yrittäjän ainoa neuvonantaja.

Mahdollisuuksia suomalaiseen palveluvientiin

Kansainvälinen konserni mahdollistaa suomalaisen osaamisen viemisen ulkomaille. Visma on viemässä suomalaista Severa -toiminnanohjausjärjestelmää, sähköisen allekirjoituksen Visma Sign -tuotetta sekä verkkolaskuratkaisuja muihin pohjoismaihin.

Tekstin on Visman toimitusjohtajan, Øystein Moanin haastattelun perusteella kirjoittanut Riikka Hirsimäki.