Kesä meni – missä mennään?

Suomen kesä katkaisee useissa yrityksissä liiketoiminnan seurannan parin kuukauden ajaksi. Yrityksissä analysoidaan alkuvuoden liiketoiminnan kehitystä pääosin kirjanpidon tulos- ja taseraportteihin sekä näistä johdettuihin johdon raportteihin perustuen viimeisissä kokouksissa ennen juhannusta ja kesälomia. Alkuvuoden liikevaihdon, kannattavuuden, kustannusrakenteen, likviditeetin, tuottavuuden ja pääomarakenteen kehitystä suhteessa budjettitavoitteisiin ja edellisen vuoden tunnuslukuihin tarkastellaan huolellisesti. Tarvittaessa on mahdollista käynnistää kehitystä parantavia toimenpiteitä raporttien antamien tietojen perusteella.

Lomakausi katkaisee yritystoiminnan kehittymisen seurannan usein kahdeksi kuukaudeksi. Elokuussa ollaan taas jo täydessä työvauhdissa. Usein kuitenkin toimintaa kuvaavat kirjanpidon raportit päättyvät kesäkuun lopulle. Kesä on voinut olla budjetin mukainen, hiljaisempi tai budjetoitua parempi. Jos toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi, on elokuussa aikaa ohjata yritystoimintaa enää vuoden kolmannes tai syyskuussa neljännes. Kirjanpidon ja niistä johdettujen johdon laskentatoimen raporttien merkitys korostuu siksi juuri kesän jälkeen. On tiedettävä, missä mennään ja millaiselta näyttää yrityksen taloudellinen menestys loppuvuoden aikana.

Ajantasainen ja luotettava kirjanpito tunnuslukuineen on aina arvokasta tietoa yrityksen johtamista varten, mutta erityisen arvokkaalta se tuntuu kesäkauden jälkeen. Jos käytettävissä ovat tällöin vanhentuneet tulos- ja taseraportit, on yrityksen johto ja hallitus samanlaisessa tilanteessa kuin suunnistaja, jolla on menohalut päällä, mutta kartta on maastoon väärä. Ei tiedetä, missä ollaan ja mihin pitäisi juosta.

Hyvä kirjanpidon raportointi on tilitoimistolle kunnia-asia. Ei ole miellyttävää tuottaa johdon elokuun lopun kokoukseen kesäkuun raportteja. Ajankohtaisempiin raportteihin olisi pystyttävä. Raporttien jälkijättöisyyden syy voi olla myös yrityksessä ja tositteiden hitaassa kierrossa yrityksestä tilitoimistoon. Tilitoimistokin voi kuitenkin kysellä aineistoja kirjanpidon ajoja varten.

Etenkin pienissä yrityksissä yrittäjä, ehkä johto ja hallituskin, tarvitsevat apua tulos- ja taseraporttien sekä niiden tunnuslukujen tulkinnassa. Tälle tulkinnalle on yhä enemmän kysyntää. Tilitoimistojen on myös aktiivisesti osattava tuottaa näitä neuvontapalveluja sekä myydä niitä asiakkailleen aktiivisesti. Numeroiden ohella tilitoimiston tuottamiin raportteihin voisi nykyistä useammin liittää myös graafisia kuvauksia ja analyysejä yrityksen talouden tilasta. Visualisointi auttaa numeroiden lukemisessa ja niiden tulkinnassa.

Nykyään puhutaan tiedon avulla johtamisesta. Tämä puhe liittyy keskeisesti kirjanpidon informaatioon ja raportteihin. Jos tilitoimiston tuottamat kirjanpidon raportit ovat ajantasaisia sekä hyvin tuotettuja, ja jos vielä raporttien käyttäjät – yrittäjät, johto ja hallitus – ymmärtävät raportit ja pystyvät niiden avulla johtamaan yritystään ja sen toimintoja paremmin kohti sille asetettuja tavoitteita, on yrityksen johto oikealla tiellä raporttien hyödyntämisessä sekä liiketoiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

Tilitoimiston tuottamat kirjanpidon ja taloushallinnon raportit ovat useissa yrityksissä tiedolla johtamisen ydinalue ja eräs toiminnan johtamisen keskeinen kulmakivi. Niiden merkitys menestykselliselle yrityksen johtamiselle on uuden talouden nopearytmisessä maailmassa yhä tärkeämpää – myös pienille yrityksille.