CTA Paikka

Max Gylling, Gylling Accounting: Paluu tulevaisuuteen

Taloushallintoalan yritysten pitäisi luovia ulos transaktiokeskeisestä tekemisestä ja palauttaa taloushallintolle sen ainutlaatuinen arvo, toteaa Gylling Accountingin toimitusjohtaja Max Gylling.
18.10.2018 Ari Rytsy Kuva Vesa Tyni

Taloushallintoalalla menee hyvin. Viimeisen parin vuoden aikana volyymit ovat kasvaneet ja päämiehet ostavat palveluita entistä kattavammin. Pidemmällä aikajänteellä taloushallintopalvelut ovat kehittyneet niin laatuprosessien kuin myös palvelurakenteiden osalta. Kehitystä on ohjannut asiakastarve, joka edellyttää onnistuneen tiedon tarjoamista päämiehelle.

– Jatkossa taloushallintoalan yritysten olemassaolon edellytyksenä on oppia hyödyntämään entistä paremmin päämiesten toiveita ja kipupisteitä, pohtii Gylling Accountingin toimitusjohtaja Max Gylling.

Palvelukokonaisuuksien kasvava kysyntä on mahdollisuus, josta Gylling suosittelee nappaamaan kiinni. Päämiesten toiveissa on yhä useammin kattavien taloushallinnon palveluiden ohella laaja-alaiset ja rohkeat kannanotot liiketoimintapäätöksien suhteen – esimerkiksi harkinnassa olevien investointien osalta. Monella tapaa kyseessä on paluu 1960- ja 1970-luvuille, jolloin kirjanpitäjillä oli aikaa keskustella yrittäjien kanssa ja elää mukana yrityksen kehityksessä. Tietokoneiden yleistyminen 1980- ja 1990-luvuilla toi kuitenkin tilalle tehokkuusajattelun, jossa tärkeintä oli se, kuka naputti näppäimistöä nopeiten. Luoviminen ulos transaktiokeskeisestä tekemisestä on haastavaa, mutta Gyllingin mielestä askel muutoksen tielle kannattaa ehdottomasti ottaa.

– Tällä tavalla taloushallinnolle palautetaan sen ainutlaatuinen arvo. Kun päämies kuulee, että tuo investointi on liian suuri riski tai että tuo osto kannattaa ehdottomasti tehdä, niin hän kokee saavansa rahoilleen vastinetta.

Osaamisvalikoiman laajentamista

Uudistumiseen liittyy palvelunäkökulman lisäksi paljon psykologiaa sekä tarve taloushallinnon työntekijöiden minäkuvan ja osaamisvaatimusten päivittämiseen. Hahmotamme oman työmerkityksemme tarkkuutta vaativan työkuvan kautta, jonka ihanteena on oikein laadittu kirjanpito. Tähän maaliin pääseminen ei ole edellyttänyt ymmärrystä päämiehen liiketoiminnan tilanteesta tai taloudellisesta ympäristöstä.

– Klassisesti onnistumisen tunne syntyy siitä, kun kirjaukset on tehty oikein ja tilintarkastaja ei ole löytänyt kirjanpidosta yhtään virhettä. Tällaisen ammatti-identiteetin muuttaminen vastaamaan päämiesten nykyisiä tarpeita on psykologisesti kuution laittamista pyöreään reikään, sanoo Gylling.

Hän ei kuitenkaan pidä muutosta mahdottomana. Hän kehottaa taloushallintoalalla työskenteleviä kiinnittämään huomiota omiin toimintatapoihinsa. Päämies pyrkii viemään yritystään eteenpäin, mikä tarkoittaa valmiutta riskinottoon. Ravintola- ja polttoainekuittien sijaan häntä askarruttavat enemmän investointeihin ja verotukseen liittyvät suuret kysymykset. Jos kirjanpitäjä tai palkanlaskija ei uskalla vastata niihin, päämies kokee helposti jäävänsä tyhjän päälle.

Päämies haluaa kuulla taloushallinnon asiantuntijan mielipiteen.

– Päämies haluaa ensisijaisesti kuulla taloushallinnon asiantuntijan mielipiteen. Siksi kannattaa kertoa oma näkemys käsillä olevasta asiasta sekä punnita vaihtoehtoon liittyviä riskejä. Päämies ymmärtää päätöksensä riskit, sillä liiketoiminta ei ole koskaan eksaktia tiedettä, toteaa Gylling.

Perinteisen kirjanpitotoimiston jalostuminen liiketoiminnan taloushallinnon pyörittäjäksi tarkoittaa yrityksen koko osaamisvalikoiman laajentamista. Rekrytointeja kannattaa harkita esimerkiksi pankkisektorilta sekä juridiikan ja asiakaspalvelun parista. Työyhteisöjen monipuolistuminen parantaa mahdollisuuksia vastata päämiehen tarpeisiin, mutta se tuo myös uusia ja erilaisia tapoja ajatella ja toteuttaa taloushallinnon palveluita. Tällöin päästään kirjanpidosta päämiehen talouden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen sekä päätöksenteon tukemiseen.

– Tulevaisuudessa taloushallintoalan pelikenttään kuuluvat entistä vahvemmin muun muassa juridiikka sekä erilaiset markkinakatsaukset ja analyysit. Niiden yhteisenä tavoitteena on turvata päämiehen liiketoiminnan kannattavuus sekä havainnoida mahdolliset epäkohdat taloudellisissa virroissa, Gylling summaa.

Verkostoista väylä maailmalle

Menestymisen reseptissä aikaisempaa suurempi painoarvo tulee olemaan partneroitumisessa, mikä voi tarkoittaa yhteistyötä paikallisen asianajotoimiston kanssa. Kansainvälisten asiakkaiden palveleminen vaatii jo enemmän aktiivisuutta, sillä kumppaneita on lähdettävä etsimään rohkeasti ulkomailta. Siksi alan konferenssit ja muut tapahtumat kannattaa ehdottomasti lisätä kalenteriin. Myös suoria yhteydenottoja sopiviin yrityksiin kannattaa kokeilla. Kaiken avaimena on henkilökohtaisten ja luottamuksellisten suhteiden solmiminen.

– Jäsenyys jossain globaalissa organisaatiossa on tyhjä lupaus, sillä verkostoituminen vaatii suoraa kontaktointia ja tapaamisia. Taloushallintoliiton tarjoamat kanavat auttavat myös näissä asioissa eteenpäin, Gylling muistuttaa.

Vaikka tietty perustekeminen on edelleen monelle tilitoimistolle liikevaihdon perusta, kannustaa Gylling ottamaan rohkeita askelia uusien työvälineiden hyödyntämiseen sekä oman elinpiirin laajentamiseen. Haastatteluun Tansaniasta tavoitettu kolmannen polven kirjanpitoyrittäjä valaa uskoa menestymiseen Pohjoismaita ja Baltiaa kauempana.

– Esimerkiksi täällä Tansaniassa käymme keskusteluja paikallisen keskuspankin kanssa. Kyse on kasvavasta markkinasta, missä talouden rakenteet ovat kuin Suomessa 1960-luvulla. Maa on kuitenkin harppannut käteismaksuista suoraan mobiilimaksamiseen ilman välivaiheita, sanoo Gylling.

Digitalisaation sudenkuopat

Taloushallinnon automatisaatio tulee sekä vähentämään tiettyjä työrutiineja että mahdollistamaan uusia palveluja. Koko yhteiskuntaa eteenpäin vievään digipöhinään liittyy mahdollisuuksien ohella myös riskejä. Paperitositteita käsittelevä talousammattilainen on usein edes jonkin verran perillä yrityksen liiketoiminnasta. Automaation ja sähköisten tositteiden aikakaudella näin ei välttämättä enää ole, sillä taloustapahtumat käsittelee älykäs kone.

– Voidaan kysyä, kuinka tällaisessa tilanteessa päämiehelle pystytään antamaan taloudenhallintaa koskevaa kokonaisvaltaista palvelua? Yksi mahdollisuus on se, että tilitoimistossa on erikseen henkilö, joka analysoi kertynyttä dataa ja katsoo yrityksen taloustietoa eri perspektiiveistä. Hänen roolinsa on olla liiketoiminnan opastaja. Tällaista palvelua päämiehet oikeasti haluavat, Gylling kertoo.

On vaikea sanoa, tarkoittaako kyseinen kehitys pitkässä juoksussa perinteisen kirjanpitäjän tai palkanlaskijan työn katoamista. Toimenkuvan muuttuminen alalla kuin alalla on kuitenkin tänä päivänä tosiasia, jolta on mahdotonta välttyä. Toisaalta taloushallinnon tehtävien kirjon sekä alan sääntelyn kasvun voi helposti kuvitella tarjoavan osaajille nykyistä enemmän töitä.

– Täytyy muistaa, että nykytilanteessa kipuilevat nyt työelämässä olevat 40–55-vuotiaat, joiden on vaikea sopeutua digitalisaatioon ja siitä aiheutuviin muutoksiin. Jo noin kymmenen vuotta nuorempien työntekijän minäkuva on yhteensopiva toimialan tarvemuutoksen kanssa. He ovat kasvaneet sähköisten työvälineiden käyttämiseen, hehkuttaa Gylling.

Smart Cityksi julistautuneen Tampereen taloushallintomarkkinoilla sähköisyys on luonnollinen osa päivittäistä toimintaa, mutta ammattijohtajien aikakaudella alan kollegiaalisuus on jäänyt Gyllingin mukaan harmittavan vähälle. Nyt Pirkanmaalla kuitenkin puhaltavat uudet tuulet.

– Eri toimijoiden välinen yhteydenpito on lisääntynyt, mikä on hieno asia. Tampere on Helsingin ohella merkittävä tulevaisuuden kasvukeskus, jossa taloushallintoalan yrityksillä on hyvät edellytykset toimia. Uusia yrityksiä onkin tullut jonkin verran. Myös hyville työntekijöille löytyy töitä, sanoo Gylling.

 

HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai