CTA Paikka

KLT-tutkinto kuuluu asiaan

Viime syksynä järjestetyn KLT-tutkinnon tentissä parhaimmat pisteet saivat Erik Makkonen ja Marko Kämppi. Heidän urapolkunsa poikkeavat toisistaan, mutta ajatukset asiantuntijatutkinnon merkityksestä ja alan haasteista ovat samansuuntaiset.
18.1.2018 Vesa Ville Mattila Kuva Samuli Skantsi

Syksyllä 2017 järjestetyn KLT-tutkinnon tentissä parhaimman pistemäärän nappasi diplomi-insinööri ja omassa Oy Admin Grapheum Ab -yrityksessään työskentelevä helsinkiläinen yrittäjä Erik Makkonen. Toiseksi eniten pisteitä tentistä sai niin ikään Helsingissä toimivan Aallon Tilitoimisto Oy:n toimitusjohtaja Marko Kämppi.

Miesten tie tilitoimistoihin ja tutkintoon on kulkenut erilaisia polkuja pitkin.

Makkonen on työskennellyt kuusi vuotta pääassistenttina Teknillisen korkeakoulun, sittemmin Aalto-yliopiston, tuotantotalouden laitoksella. Yrityksensä hän perusti aikoinaan omia sijoitusasioitaan varten.

– Reilut viisi vuotta sitten aloitin sivutoimisen työskentelyn asiakkaiden kanssa. Firmani nimissä ja kokopäiväisesti olen tehnyt taloushallintotöitä vuoden 2016 alusta alkaen. Toimin yksin ja myös kaikki asiakkaani ovat yksin toimivia yrittäjiä.

Kämppi puolestaan aloitti Aallon Tilitoimistossa jo opiskeluaikana. Valmistuttuaan hän toimi PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajana. Vuosi sitten Kämppi teki paluumuuton alalle, kun hänet nimitettiin puolen sataa ammattilaista työllistävän Aallon Tilitoimiston toimitusjohtajaksi.

Mentori ja Mikkeli

Ensimmäisen kipinän alalle Makkonen sai jo lapsuudessa.

– Kotitaloni alakerrassa asui silloisen Eka-yhtymän pääkirjanpitäjä. Hän minut tutustutti ja koulutti kirjanpitoon, vaikka piti luonnettani liian insinöörimäisenä kauppakorkeakouluun.

Tuotantotalouden opiskelukin valmensi Makkosta tulevaan.

– Tuotantotalous sisältää laskentatointa – tosin lähinnä sisäistä laskentaa ja enemmän ymmärrykseen kuin kirjanpidon ja verotuksen teknisiin yksityiskohtiin tähtäävää. Työskentelystäni laitoksella sain silti KLT-tutkintoon hyväksyttyä työkokemusta.

Kämppi tunnustaa hakeutuneensa alalle hyvin käytännöllisestä syystä.

– Asuin Mikkelissä, jossa järjestettiin Helsingin kauppakorkeakoulun pääsykokeet. Luvut ja laskentatoimi toki kiinnostivat jo aikaisemminkin.

Tarinat ja oikeudenmukaisuus numeroiden takana

Nykyään Kämppiä askarruttavat entistä enemmän tarinat numeroiden takana.

– Numerot eivät sinänsä ole välttämättä kovin kiehtovia. Sen sijaan syiden ja tarinoiden hahmottaminen niiden taustalta tekee tästä työstä antoisan.

– Taloushallinnon ammattilaisena pystyn vaikuttamaan numeroiden taustalla vaikuttaviin asioihin. Voin neuvoa asiakkaita sekä liiketoiminnallisissa seikoissa että lukujen kirjauksiin liittyvissä vaihtoehdoissa, Kämppi toteaa.

Makkoseen taloushallinnossa vetoaa sen selkeys.

– Vaikka Suomen verojärjestelmä on joskus hieman hankalasti ennakoitavissa, se perustuu lakiin. Minua motivoi asiakkaiden auttaminen ja heidän verotuksensa saaminen oikeudenmukaiseksi.

Osaamisen kertauksesta tietojen päivitykseen

Lainsäädännön ja toimintaympäristön muuttuminen edellyttävät tilitoimistoilta jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä.

– Jo asiakkaiden erityiskysymykset edellyttävät jatkuvaa asioiden tarkistamista, opiskelua ja oppimista, Makkonen tuumii.

– On ammattitaitoa pysyä kehityksen kärryillä, Kämppi lisää.

KLT-tutkintoa molemmat miehet arvostavat asiaan kuuluvana taloushallintoalan asiantuntijatutkintona.

– Kaikki tähänastiset asiakkaani ovat tulleet referenssien myötä. Pidän tutkintoa ennen kaikkea osaamiseni sertifikaattina, Makkonen sanoo.

Kämpille KLT-tutkinto merkitsee johdonmukaista jatkoa aiemmin hankitulle tilintarkastajan KHT-tutkinnolle. KLT-tutkinnon myötä hän sai sekä kertauksen kaikesta ajankohtaisesta että perehdytyksen aiemmin vähän vieraiksi jääneisiin asioihin – kuten henkilöyhtiöiden kirjanpitoon

Toimitusjohtajana Kämppi myös haluaa näyttää esimerkkiä.

– Jo nyt melkein puolella työntekijöistämme on KLT-tutkinto. Ketään ei pakoteta, mutta kaikkia kannustetaan suorittamaan tutkinto. Käytännössä kurssitamme halukkaita ja annamme heille pienen palkallisen lukulomankin.

Tutkintokirjallisuudesta metodi diplomityöhön

KLT-tutkintoon kuuluvaa tenttitilaisuutta varten Kämppi varasi viisi opiskelupäivää. Suurin piirtein saman verran Makkonenkin uhrasi käydessään kursorisesti läpi Fokus-teokset ja tutkaillessaan vanhoja tenttejä.

– Lisäksi kävin Taloushallintoliiton järjestämän päivän mittaisen kurssin, jossa selviteltiin tenttiä ja sen kysymyksiin vastaamista. Kurssi auttoi löytämään oikean tenttitekniikan.

KLT-tutkinnon jälkeen Makkonen on tutkaillut muun muassa Tili- ja veropäivien koulutustarjontaa.

– Löysin monia mielenkiintoisia koulutuksia. En silti vähään aikaan aio opiskella mitään, sillä sain vihdoin joulukuussa myös diplomityöni valmiiksi.

Makkosen diplomityö selvitteli, mitä perusopetustoiminta Aalto-yliopistossa maksaa. Työssään hän käsitteli yliopisto-opetuksen kustannuksia ja määräraha-allokaatioiden malleja.

– Minulla kävi tuuri, sillä yksi teos KLT-tenttiä varten läpikäymästäni kirjallisuudesta käsitteli sisäistä laskentaa. Sain siitä metodiosuuden diplomityöhöni.

Asiakkuus vaatii analysointia ja aktiivisuutta

Diplomityössään Makkonen totesi taloushallinnon olevan hallintoa – lähtökohtaisesti monien mielestä arvoa lisäämätöntä toimintaa.

– Taloushallinnon täytyy todistaa olevansa järkevää toimintaa siitä maksaville asiakkaille. Se tarkoittaa rahanarvoisten neuvojen antamista asiakkaille.

Rutiinitehtävät Kämppi ja Makkonen mielellään jättävät jatkossa digitaalisten ratkaisujen hoidettaviksi.

– Suomalaisella palkkatasolla ei ole varaa haaskata ihmisten työaikaa sellaiseen, minkä voi hoitaa sähköisesti, Makkonen kiteyttää.

Kämppi muistuttaa henkilökohtaisen palvelun tärkeydestä automatisoinnin rinnalla. Asiakkuus tosin edellyttää entistä enemmän aktiivisuutta ja analysointia.

– Kirjanpitäjien on osattava neuvoa asiakkaita ja analysoida lukuja eikä ainoastaan kirjata niitä. Työnkuvan kehittyminen vaatii asennemuutosta niin alan yrityksiltä kuin työntekijöiltä. Tätä tukevaa koulutusta tarvitsemme lisää, Kämppi arvioi.

Heräsikö kiinnostus kehittää osaamistasi? KLT-tutkinnon lisäksi on mahdollista päivittää osaamista monella eri tavalla. Taloushallintoliiton koko koulutustarjonta löytyy kätevästi yhdestä osoitteesta: koulutus.taloushallintoliitto.fi

Erik Makkonen

  • 2006 Ylioppilas
  • 2009–2015 Teknillisen korkeakoulun, myöhemmin Aalto-yliopiston, tuotantotalouden laitoksen pääassistentti
  • 2016 Aloittaa päätoimisen työskentelyn omassa Oy Admin Grapheum Ab -yrityksessään
  • 2017 KLT-tutkinto, valmistuu diplomi-insinööriksi

Marko Kämppi

  • 1998 aloittaa opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa
  • 2000–2004 kirjanpitäjänä Aallon Tilitoimisto Oy:ssä
  • 2004 Valmistuu kauppatieteen maisteriksi pääaineena laskentatoimi
  • 2004–2016 Tilintarkastajana PricewaterhouseCoopers Oy:ssä
  • 2008 Suorittaa KHT-tutkinnon
  • 2016 Aloittaa toimitusjohtajana Aallon Tilitoimisto Oy:ssä
  • 2017 KLT-tutkinto
HenkilötUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai