Vuosilomalaki ja lisävapaapäivät

Lisävapaapäivät tulivat vuosilomalakiin 1.4.2019 alkaen. Niiden antamisesta ja niiden ajalta maksettavasta korvauksesta on tullut useita kysymyksiä jäsenneuvontaan, joten poimin kysymystyypeistä muutaman yleisimmin esiintyneen.

Lisävapaapäiviä on annettava silloin, kun täydeltä lomanmääräytymisvuodelta työntekijälle ei kerry vuosilomaa vähintään neljää viikkoa (=24 lomapäivää) ja poissaolo johtuu sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen aiheuttamasta työkyvyttömyydestä. Lisävapaapäiviä tarkastellaan per lomanmääräytymisvuosi, mutta niitä ei anneta enää sen jälkeen, kun poissaolo on jatkunut yhdenjaksoisesti 12 kuukautta. Yhdenjaksoisuus katkeaa, jos poissaolon välissä on kuukausi, jolta työssäolon ajalta kertyy vuosilomaa.

Työntekijä on ollut pitkällä sairauslomalla viime vuonna, jolta ajalta hänelle on annettava lisävapaapäiviä kertyneen vuosiloman lisäksi. Yrityksessä ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, joten mitä lisävapaapäiviltä on maksettava palkkaa? Työntekijä on kuukausipalkkainen.

Vastaus:

Vuosilomalain mukaan lisävapaapäiviltä työntekijällä on oikeus säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa, joten maksetaan sama palkka kuin henkilö olisi ollut tuona aikana työssä. Lisävapaapäivältä maksettavan palkan voi laskea jakamalla kuukausipalkan kyseisen kuukauden työpäivillä ja kertomalla lisävapaapäivien määrällä, samoin kuin lasket työssäoloajan palkan. Mikäli yrityksessä olisi noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä, niin osassa työehtosopimuksia on sovittu toisin lisävapaapäiviltä maksettavan korvauksen laskemisesta, joten ne on aina ­tarkastettava.

Lisävapaapäiviltä on maksettava suoritus omalla palkkalajilla, koska se on erillinen korvaus, ei vuosilomapalkkaa. Lisävapaapäiviltä maksettavasta korvauksesta ei mene työntekijän eläke-, työttömyys- eikä tapaturmavakuutusmaksuja.

Lisävapaapäivien pitämisen seuranta on myös pidettävä erillään vuosilomapäivistä, koska niiden ajalta ei kerry uutta vuosi­lomaa, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

Sairausloma on alkanut kokoaikaisella työntekijällä 10.9.2020 ja jatkuu näillä näkymin 28.3.2021 asti. Vuosilomaa kertyy 22,5 päivää ajalta 1.4.–23.12.2020, kun 75 työpäivää tulee tuolloin täyteen. Annetaanko lisä­vapaapäiviä 1 päivä, kun kertyneet vuosilomapäivät pyöristetään 23 päivään? Henkilön työsuhde on kestänyt pitkään, miten talviloman osalta käsitellään lisävapaapäivät?

Vastaus:

Lisävapaapäiviä annetaan tarvittava määrä, jotta työntekijälle tulee neljä viikkoa palkallista vapaata täydeltä lomanmääräytymisvuodelta. Talviloman osuutta lisävapaapäivissä ei huomioida. Kuten kirjoititkin, on annettava yksi lisävapaapäivä.

Työntekijän työsuhde on päättynyt 31.12.2020. Hän on kokoaikainen ja kuukausipalkkainen. Hän on ollut 24.6.2019 alkaen pitkällä sairaslomalla, joka jatkuu työsuhteen loppuun asti. Miten vuosilomat on laskettava, ja tuleeko vielä jotain lisävapaapäiviä? Pohdin tuota lomanmääräytymisvuoden 2020–2021 lomakertymää, kun sairasloma alkoi kuitenkin jo toukokuussa 2019.

Vastaus:

Vuosilomaa kertyy kokoaikaiselle työntekijälle sairausloman ajalta 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuodessa. Tai jos poissa­olo jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli, tätä sairautta kohden.

Lomaoikeutta ja lisävapaapäiviä tarkastellaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti. Ensin tarkastellaan, paljonko lomaa on kertynyt 75 päivän ansainnan mukaan. Jos sitä on kertynyt alle 24 päivää täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, on silloin annettava lisävapaapäiviä tarpeellinen määrä.

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2019–31.3.2020:

Vuosilomaa on kertynyt yhteensä 15 päivää

• 7,5 pv työssäoloajalta 1.4.–23.6.2019
• 7,5 pv sairausloman ajalta 24.6.–4.10.2019 (75 työpäivän ajanjakso)
• Lisävapaapäiviä on annettava niin monta, että neljä viikkoa tulee täyteen eli 9 päivää (24–15 pv).

Lomanmääräytymisvuosi 1.4.2020–31.3.2021:

• Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut 12 kuukautta, joten lomanmääräytymisvuonna 2020–2021 lisävapaapäivien antaminen päättyy kesäkuun loppupuolella, kun 12 kuukautta tulee täyteen.
• Huhti-kesäkuun ajalta annettavien lisävapaapäivien määrän voi laskea laista annetussa hallituksen esityksessä olevalla kaavalla: jaetaan poissaoloajan kalenteripäivät lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24. Eli 84 (huhti–kesäkuu) / 365 (huhti–maaliskuu) * 24 = 5,5 päivää (6 päivää)

Taloushallintoliiton jäsenet saavat jäsenetuna neuvontaa kirjanpitoon ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Tilitoimistossa-lehdessä julkaistaan neuvontaan tulleita kysymyksiä ja niihin annettuja vastauksia. Kysymykset voi toimittaa sähköpostilla: asiantuntijat@taloushallintoliitto.fi.