Rahanpesuriskin huomioiminen asiakkaan ulkomaan käteiskaupassa

Tilitoimistoomme olisi tulossa uusi asiakas. Yrittäjä on maahanmuuttaja, mutta ihan sujuvaa tamperetta puhuva. Yrittäjän tausta on Iranissa. Hänellä on business, jossa hän ostaa suoraan tehtailta Egyptistä tavaraa osin käteiskaupalla ja myy tuotteet Suomessa. Rahaa siis liikkuu Suomesta Egyptiin ja vielä osin käteisenä. Meidän pitää siis tietysti tuntea asiakkaan liiketoiminta ja todentaa henkilöllisyys, mutta onko rahanpesulain näkökulmasta jotain muuta, mitä pitäisi tässä huomioida/varautua?

Vastaukseni perustuu rahanpesulain ohella poliisin dokumenttiin ”Rahanpesuindikaattorit”.

Asiaa voi taustoittaa yhdenvertaisuuslain 3:8 perusteella: ”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.”

Toisaalta rahanpesulainsäädäntö on tässä asiassa erityislainsäädäntöä ja ohjaa riskiperusteisuuteen huomioiden asiakkaan liiketoiminnan tosiasiallinen luonne, mutta myös yleisesti tunnistetut ja julkaistut riskitekijät, joita on avattu Rahanpesuindikaattorit-dokumentissa.

• Yrittäjän tausta on Iranissa. Minulla ei ole tiedossa, onko henkilö Suomen vai Iranin kansalainen tai kaksoiskansalainen eikä myöskään se, onko hänellä edelleen aktiiviset kytkökset Iraniin. Iran on joka tapauksessa mainittu EU-komission listauksessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskialueena.
• Liiketoimintaa egyptiläisten yhteisöjen kanssa. Poliisin Rahanpesuindikaattorit dokumentissa Egypti luetellaan riskialueena terrorismin rahoittamisen näkökulmasta. Tässä tapauksessa riskiä lisää se, että rahaa kulkee käteisenä Egyptiin.
• Käteisen suuri osuus maksuista on varmastikin perusteltavissa kauppatavoilla, mutta joka tapauksessa käteisen suuri osuus maksuliikenteessä on myös selkeä riski-indikaattori.

Suosittelen, että otatte asiakkaan rahanpesulain 3:10§ mukaiseen tehostetun tuntemisen menettelyyn: ”Ilmoitusvelvollisen on sovellettava tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi, jos ilmoitusvelvollinen arvioi 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetun riskiarvion perusteella, että asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski tai, jos asiakkaalla tai liiketoimella on liittymäkohta valtioon, jonka rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämis- ja selvittelyjärjestelmä muodostaa komission arvion mukaan merkittävän riskin EU:n sisämarkkinalle tai ei täytä kansainvälisiä velvoitteita.”

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huomioitte asiakkaan riskiarviossanne ja seuraatte asiakasta tehostetusti, kuten olette riskiarviossanne suunnitelleet ja dokumentoineet. (Esimerkiksi siten, että kirjanpitäjä on tietoinen asiakkaan luokittelusta ja käy asiakkaan liiketoiminnan läpi toimistonne rahanpesuntorjunnan vastuuhenkilön kanssa läpi säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa). Kirjanpitäjä tietoisena asiakkaan luokittelusta myös pyytää lisäselvityksiä transaktioista normaalia matalammalla kynnyksellä.