Verotuksen asiantuntijaryhmä: Verotukseen luvassa muutos?

Taloushallintoliiton asiantuntijaryhmät kehittävät alojensa osaamista ja asiantuntemusta, tuottavat työkaluja hyvän taloushallinnon tueksi sekä ottavat kantaa lainsäädännöllisiin kysymyksiin.
17.1.2017

Kari Alhola, verotuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Veronkorotukset ovat hiertäneet käytännössä aina. Taloushallintoliitto tilasi hieman yli vuosi sitten edunvalvontatarkoituksiinsa veron­korotuksiin perehtyneeltä emeritusprofessori Asko Lehtoselta oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon veronkorotusten tilasta ja siitä, miten säännöksiä tulisi muuttaa – siis kohtuullistaa. Asiasta annettiin vuosi sitten Tili- ja veropäivillä myös erillinen julkilausuma. Tikunnenässä oli ennen kaikkea kohtuuttomaksi tituleerattu VML 32 § 3 momentti. Tämä säännös sääntelee tulo­verotuksen niin sanotusta törkeästä huolimattomuudesta johtuvaa veronkorotusta. 

Kritiikin kohteena on erityisesti ollut se, että verottaja käyttää kyseisen pykälän 3 momenttia käytännössä lähes kaikissa veronkorotustilanteissa. Tämä taas ainakin osittain on seurausta siitä, että VML 32 §:n 1 ja 2 momentti mahdollistavat selvästi alhaisemman rangaistuksen. Näissä momenteissa kun säädetään lievemmistä tilanteista, joissa on säädetty veronkorotukselle euromääräinen enimmäismäärä (150 tai 800 euroa). 

Ensimmäinen momentti koskee vähäisen virheen tapauksia, jolloin verovelvolliselle voidaan määrätä enintään 150 euron suuruinen veronkorotus. Toisen momentin soveltamistilanteissa virhe on olennainen, jolloin verovelvolliselle voidaan määrätä enintään 800 euron suuruinen veronkorotus. Kolmannessa momentissa säädetään prosenttimääräisestä enintään 30 prosentin veronkorotuksesta, mikä voidaan määrätä, kun verovelvollinen on toiminut tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Vaikka 30 prosenttia on jo sinällään merkittävä määrä, on huomattava, että kyseisen pykälän prosenttimäärä lasketaan lisätystä tulosta eikä veron määrästä, niin kuin veronkorotus yleensä lasketaan. Näin ollen esimerkiksi kun osakeyhtiön verotettavaan tuloon lisätään 100 000 euroa, tarkoittaa tämä ensin 20 prosentin yhteisön tulovero­prosentin suuruista veroa eli 20 000 euroa ja veronkorotuksena enintään 30 prosenttia eli 30 000 euroa. Veronkorotus voi siten olla jopa 150 prosenttia lisätyn tulon perusteella määrätyn veron määrästä. Verottaja on puolustanut asiaa sillä, että yleensä veronkorotuksia ei määrätä noin suurina, vaan esimerkiksi kuten yhtenäistämisohjeissa on ohjeistettu.

Tilitoimistoalalla on noteerattu myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) alkuvuonna 2016 antamat suhteellisen rankat veronkorotuspäätökset. Rankoiksi niitä voidaan kutsua lähinnä siksi, että niissä lähinnä huolimattomuudeksi tulkittavat asiat on tuomittu törkeäksi.

KHO:n tapauksessa 10.2.2016/406 yhtiö oli ilmoittanut elinkeinotoiminnan tuloksensa 365 297,37 euroa liian pienenä sen johdosta, ettei se ollut ilmoittanut sanotun määräisiä verovuoden välittömiä veroja elinkeinotoiminnan tuloksesta antamassaan laskelmassa vähennyskelvottomina. KHO katsoi, että yhtiö oli antanut törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen. Kysymys oli 3–2-äänestystuloksesta. 

Toisessa samana päivänä annetussa tapauksessa, joka on myös vuosikirjaratkaisu (KHO 2016:15), yhtiö ei ollut ilmoittanut saamaansa 1 000 000 euron suuruista konserniavustusta pääverolomakkeellaan satunnaisina tuottoina, minkä johdosta yhtiö oli ilmoittanut elinkeinotoiminnan tappionsa konserniavustuksen verran liian suurena. Vaikka yhtiö oli ilmoittanut konserniavustuksen sen ilmoittamiseen tarkoitetulla liitelomakkeella 65, KHO katsoi, että yhtiö oli antanut törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti väärän veroilmoituksen VML 32 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tämäkin syntyi äänestyksen tuloksena äänin 3–2.

Aiheellisena pelkona voitaneen pitää ainakin kysymystä siitä, antoiko KHO näillä päätöksillään verohallinnolle ”vapaat kädet”, eli mahdollistaisiko tämä entistä herkemmin tuomioita VML 32 § 3 momentin suuntaan. Itse asiassa linja on ollut jo entisestään tämän suuntainen. Jo pitkän aikaa veroasiantuntijat ovat panneet merkille, että hyvin suuria veronkorotuksia on alettu määrätä säännönmukaisessa verotuksessa poikettaessa veroilmoituksesta sellaisissa tilanteissa, joissa aikaisemmin ei määrätty veronkorotuksia välttämättä lainkaan. Ja toisaalta – kuten edellä jo viitattiinkin – tuntuu siltä, että verottajalla on vain yksi momentti, jonka mukaan veronkorotuksia määrätään. Näin siitä huolimatta, että kolmannessa samana päivänä annetussa KHO:n päätöksessä (2016:16) ei katsottu kysymyksessä olevan törkeä huolimattomuus. Huomionarvoista kuitenkin oli, että verohallinto piti tässäkin tapauksessa veronkorotuksen kriteerinä törkeää huolimattomuutta ja VML 32 §:n 3 momentin soveltuvuutta. 

Parhaillaan on käynnissä veronkorotussäännösten uudistaminen. Tällä hetkellä tiedossa on, että viranomainen on valmistelemassa niin sanottua III-lakipakettia, jossa myös tähän kohtuuttomuuteen olisi luvassa muutoksia. Edellä mainittua Taloushallintoliiton julkilausumaa voidaan pitää osaltaan yhtenä lähtölaukauksena asian etenemiselle.

 

Kirjoittaja on verotuksen asiantuntija­ryhmän puheenjohtaja. Muut ryhmän jäsenet ovat Arto Korpi, Jyrki Santala, Tuomas Tahvanainen sekä Taloushallintoliiton toimiston edustajana Markku Ojala.

 

Juttusarjassa esitellään Taloushallintoliiton asiantuntijaryhmien kuulumisia ja niissä käsiteltäviä ajankohtaisia aiheita.

Uusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai