Kirjanpidon asiantuntijaryhmä: Onko maksuperusteisesta arvonlisäverosta hyötyä vai haittaa?

Maksuperusteisesta arvonlisäverotuksesta on julkisuudessa käyty paljon keskustelua viimeisen vuoden ajan. Mistä uudistuksessa on kyse ja miten se käytännössä tulee vaikuttamaan yrityksissä ja niiden kirjanpidoissa?

Mahdollisuus maksuperusteiseen menettelyyn arvonlisäverotuksessa on päätetty laajentaa koskemaan kaikkia yrityksiä, joiden liikevaihto on alle 500 000 €. Tavoitteena muutokselle on pienen yritysten maksuvalmiuden parantaminen.

Maksuperusteinen arvonlisävero, eli arvonlisäveron kantaminen vasta sitten, kun siihen liittyvät tuotot ovat tuloutuneet yrityksen kassaan, on arvioitu tuovan yrityssektorille korkohyötyjä 0,5–1 miljoonaa euroa vuodessa. Se koskisi hallituksen esityksessä olevan arvion mukaan noin 510 000 yritystä, jotka edustavat jopa 90 prosenttia kaikista Suomen arvonlisäverovelvollisista yrityksistä. Uudistus onkin saanut yleisessä keskustelussa paljon kannatusta. Mutta onko jo hurraa-huutojen aika?

Maksuperusteisessa menettelyssä on huomioitava, että se on tehtävä symmetrisen mallin mukaan. Siksi myös ostot on kohdistettava maksuperusteisesti. Maksu­perusteisessa arvonlisäverotuksessa siis myös ostovähennyksen ajankohta siirtyy maksuhetkeen. 

Tämä johtaa siihen, että toiminnassa, jossa ostot tapahtuvat etupainotteisesti, on maksuperusteinen arvonlisävero ennemminkin yrityksen kassaa haittaava tekijä. Myöskään investointipainotteinen toiminta ei hyödy maksuperusteisesta arvonlisäverosta. Hyvänä esimerkkinä ovat kuljetus ja taksiautoilijat. Mikäli rahoitus auton hankintaan ei toteudu olemassa olevilla kassavaroilla tai lainalla, siirtyy arvonlisäverovähennyksen tekeminen vasta auton maksuajankohtaan. Jos auto on hankittu osamaksusopimuksella, joudutaan uuteen tilanteeseen investointisuunnittelussa, kun ajoneuvon osalta ei saada kauppasummaan liittyvää arvonlisäveroa heti vähennettyä. Ei-hyötyjien joukkoon voidaan laskea myös toiminnan alkuvaiheessa olevat yhtiöt, joiden toimintaan liittyy enemmän kuluja ja investointeja kuin myyntituottoja.

Maksuperusteisuudesta on hyötyä tai ainakin turvaa yhtiöille, joilla myyntiin liittyvä osto ja varsinainen myynti tapahtuvat lähellä toisiaan tai myyntiin ei liity merkittäviä ostoja, kuten palveluliiketoiminnassa. Merkittävimpiä hyötyjiä maksuperusteisesta arvonlisäverosta ovat isojen yritysten alihankkijat, jotka nykyisin kärsivät paljon pitkistä yli 45 päivän maksuajoista omien myyntiensä osalta.

Siirtyminen maksuperusteiseen tilitykseen on joustavaa. Yritys voi valita siirtymisajankohdan vapaasti 1.1.2017 lähtien. Silloin kun yrityksen liikevaihto ylittää 500 000 euroa tilikauden aikana ennakoimattomasta tai yllättävästä syystä, voi yhtiö kuitenkin jatkaa maksuperusteen käyttämistä kyseisen tilikauden loppuun. On kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota lakiin tulleisiin määritelmiin ”ennakoimattomasta tai yllättävästä syystä”. Määritelmät voidaan tulkita niin, että mikäli voidaan olettaa, että yhtiön liikevaihto ylittää 500 000 euroa tilikaudella, tulee sen käyttää suoriteperustetta arvonlisäveron tilityksissä koko tilikauden. Toisaalta toiminta voi myös supistua, eli jos ilmenee, että liikevaihto tulee jäämään tilikaudella alle 500 000 euron, voidaan Verohallinnon ohjeistuksen mukaan siirtyä maksuperusteen käyttöön myös kesken tilikautta.

Tilitoimistoissa on paras tieto siitä, ketkä asiakkaat hyötyvät maksuperusteisesta arvonlisäverokäsittelystä.

Kirjoittaja on kirjanpidon asiantuntija­ryhmän puheenjohtaja. Ryhmän muut jäsenet ovat Kati Jalojärvi, Leena Rekola-Nieminen, Sirpa Koponen, Samuli Saviala, Jouko Karttunen ja toimiston edustajana Markku Ojala.