Joukkorahoitus vaatii kunnollista kirjanpitoa
Joukkorahoituksella kerätään yleensä varoja henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille tai yritysten toimintaan. Tyypillisesti rahoitus saadaan pieninä summina laajalta joukolta internetissä toimivien palvelualustojen avulla.
Suomen joukkorahoitusmarkkinat yli kaksinkertaistuivat viime vuonna, jolloin joukkorahoituksella kerättiin 153 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö arvioi markkinoiden kasvavan edelleen. Kasvua tukee uusi joukkorahoituslaki, joka selkeyttää niin markkinatoimijoiden kuin sijoittajien oikeuksia ja velvollisuuksia.
Osakkeiden uusmerkintää sähköisesti
Osakepohjaista joukkorahoitusta yrityksille hakevan FundedByMe Finland Oy:n toimitusjohtaja Raine Luomanen näkee joukkorahoituksen suosiolle kaksi pääsyytä.
– Vaikka elämme nollakorkomaailmassa, pankit eivät ole laskeneet rahan hintaa. Toisaalta joukkorahoituskampanja tarjoaa mainion markkinointivälineen tuotteelle, palvelulle tai yritykselle.
Luomanen muistuttaa joukkorahoituksen jatkavan pitkää ketjua.
– Rahan saamiseksi 1970-luvulla soitettiin ystäville ja tuttaville, 1980-luvulla lainattiin pankista. Seuraavalla vuosikymmenellä kukaan ei lainannut kenellekään mitään, 2000-luvulla piti puolestaan perustaa IT-yhtiö. Tämän vuosikymmenen alkupuolella hätiin kutsuttiin pääomasijoittaja.
– Kun osakkaiden uusmerkintä siirtyi sähköiseen ympäristöön, syntyi joukkorahoitus-termi.
Paljonko kehittämismenoja on aktivoitu?
Tilitoimiston asiakkailla yleisin joukkorahoituksen muoto on osakepohjainen sijoitus.
– Asiakkaan tulee tiedostaa sekä sijoituksensa mahdollisuudet että riskit. Isoimmissa sijoituksissa täytyy huolellisesti selvittää kohdeyhtiön taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät, sanoo Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Koponen.
Koponen neuvoo katsomaan taseesta, paljonko esimerkiksi kehittämismenoja on aktivoitu ja mistä kannattavuus koostuu. Sisältyvätkö todelliset kulut tuloslaskelmaan vai onko niitä siirretty tulo-odotuksiin?
– On myös tärkeää tietää, kuinka sijoituksesta pystyy irtaantumaan.
Asiakkaan annettava oikeat tiedot
Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa yrittäjä kerää omaa pääomaa yrityksensä taseeseen. Tätä pääomaa voi käyttää yrityksen toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Vahvistunut tase mahdollistaa monesti myös lisärahoituksen, esimerkiksi pankkilainan, saamisen.
Jos tilitoimiston asiakasyritys laskee liikkeelle uusia osakkeita hankkiakseen oman pääoman rahoitusta, tarvitaan tietysti hyvä tuote ja tuotannon osaaminen. Ne eivät kuitenkaan riitä.
Osakeyhtiölain mukaan myös tulevalla osakkeenomistajalla on oikeus saada oikeita tietoja yhtiön toiminnasta ja taloudellisesta asemasta.
Koponen korostaa, että asiakasyritysten on annettava oikeat tiedot. Tilitoimisto voi auttaa nimenomaan raporttien laadinnassa.
– Mitä tulevaisuudesta tänä päivänä tiedetään, milloin katetta saadaan? Muun muassa vastaukset näihin kysymyksiin pitäisi purkaa selkeäsanaisiksi viesteiksi.
Harvat pääsevät maaliin
Myös Raine Luomasen mielestä onnistunut joukkorahoitus edellyttää hyvää ja ajantasaista kirjanpitoa.
– Joukkorahoitusta hakevan yrityksen pitää pystyä lähes samaan tarkkuuteen kuin pienen pörssiyhtiön. Sijoittajien on voitava luottaa yrityksen antamiin numeroihin ja tarinaan, joka oikeastaan vertautuu osakeantiesitteeseen.
FundedByMe Finland tarjoaa – kilpailijoidensa tavoin – järjestelmän tai alustan, johon yritykset itse kirjoittavat tausta- ja numerotietonsa sekä tarinansa ja johon asiasta kiinnostuneet sijoittajat rekisteröityvät. Myös sijoitukset tehdään tässä järjestelmässä.
– Emme ota asiakkaaksi yritystä, jonka hallinnollinen puoli ei ole riittävän hyvällä tasolla. Emme myöskään suosittele mitään yritystä.
Luomasen nyrkkisäännön mukaan kymmenen sadasta halukkaasta yrityksestä pääsee joukkorahoitukseen asti. Niistä runsaalla puolella rahoituskierros menee läpi eli joukkorahoitus saadaan toteutettua.
Tavoitteena tavallisesti puoli miljoonaa
Joukkorahoitus sopii millä tahansa toimialalla vaikuttavan yrityksen työkalupakkiin muiden rahoituskeinojen rinnalle. Eikä sitä hyödyntävän yrityksen tarvitse olla pieni tai toimintansa alkuvaiheessa.
Mutta millaisia summia joukkorahoituksella haetaan?
– Pari vuotta sitten tyypillistä oli hakea alle 200 000 euron pottia. Tänä päivänä keskimääräinen tavoite meidän asiakkaillamme pyörii noin puolessa miljoonassa eurossa, Luomanen kertoo.
Joukkorahoituksen järjestelyistä FundedByMe Finland veloittaa 6–8 prosenttia kerätystä summasta.
Joukkorahoitus jakaantuu moneksi
Teksti
Joukkorahoitus voidaan jakaa kahteen pääryhmään: joukkosijoittamiseen ja joukkosponsorointiin.
Joukkosijoittamista ovat voitto-osuusjärjestelmä, arvopaperipohjainen tai sijoitusmuotoinen joukkorahoitus sekä joukkolainaaminen.
Voitto-osuusjärjestelmissä sijoittajalle luvataan osa rahoitettavan hankkeen tuottamista tulevista voitoista.
Arvopaperipohjaisessa tai sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa yritykset laskevat sijoittajia varten liikkeelle osakkeita tai velkainstrumentteja. Tällaisilla osakkeilla ei kuitenkaan yleensä käydä kauppaa jälkimarkkinoilla eikä niihin liity merkintätakuuta.
Joukkolainaamisessa kampanjan järjestäjät lainaavat yleisöltä rahaa ja lupaavat maksaa pääoman takaisin tietyillä ehdoilla – joko korkoineen tai ilman niitä.
Joukkosponsorointia on kahdenlaista.
Lahjoituspohjaisessa joukkorahoituksessa yleisöltä kerätään lahjoituksia tiettyyn hankkeeseen tietyn ajanjakson ajan.
Palkintopohjaisessa tai ennakkomyyntiin perustuvassa joukkorahoituksessa rahoittajille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuutta saada kerätyillä varoilla kehitetty ja valmistettu tuote.
Lähde: Finanssivalvonta