CTA Paikka

Hyvinvointi töissä on jokaisen vastuulla

Hyvinvoivassa työyhteisössä viihdytään ja työkin sujuu tehokkaammin. Hyvinvointi rakentuu monen osan summana, ja siihen voi vaikuttaa myös itse.
22.3.2017

Eija Männistö, henkilöstöhallinnon johtava asiantuntija, Taloushallintoliitto

Kuva iStockphoto

Yleensä hyvinvointiin työpaikalla vaikuttavat ainakin henkilön oma osaaminen, motivaatio, terveys, elämäntilanne sekä työyhteisö ja esimiestyö. Lähtökohtana on, että kaikki työyhteisössä tietävät, mikä on yhteinen päämäärä ja tavoite. Myös työn- ja vastuun­jaon on oltava selkeä ja jokaisen työntekijän tiedossa.

Työpaikalla on huolehdittava, että työntekemisen edellytykset ovat kunnossa.  Työympäristön ja työvälineiden toimivuus mahdollistavat tuottavan työn tekemisen. Myös työyhteisön jäsenien ohjelmien ja järjestelmien sujuva osaaminen tulee varmistaa.

 

Positiivisuus oman työn ja työyhteisön voimavara

Jokainen työntekijä vaikuttaa toiminnallaan ja asenteellaan omaan ja muiden työyhteisössä olevien työssä viihtymiseen. Oman työn merkityksen tiedostaminen työyhteisön kokonaisuuden kannalta tuo työntekijälle yhteenkuuluvuuden tunteen. 

Myönteisesti itseensä ja työhönsä suhtautuva henkilö luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen. Työyhteisössä avoin vuorovaikutus lisää luottamusta ja henkilöiden on helpompi osallistua yhteisten asioiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Toimivassa työyhteisössä jokaisella jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa, ilmapiiri ja tapa toimia on kannustava.

Henkilön positiivinen asenne työtä kohtaan syntyy mielenkiinnosta työhön. Innostus työhön synnyttää halun kehittää omaa ammattitaitoaan työssä sekä opiskelemalla. Osaamisen lisääntymisen myötä tulee halu kehittää työtään edelleen. Ratkaisut mietitään haasteiden tullessa vastaan, jolloin asiat eivät jää hoitamattomina painamaan.

Hallitessaan työtään ja ajankäyttöään työntekijä saa onnistumisen kokemuksia, eikä työn paine muodostu liian suureksi.

Kiireen tunnetta aiheuttavat osaltaan katkot työssä, jolloin keskittyminen käsillä olevaan työhän häiriintyy ja siihen on uudelleen palattava. Omaa ajankäytön hallintaa kannattaa opetella suunnittelemaan. Töiden valmistumisesta saa onnistumisen tunteen organisoimalla omaa työtä mahdollisimman hyvin ja priorisoimalla tehtävät työt. Onnistumiset ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön antavat tekijälle työn hallinnan tunteen. 

Työstä palautuminen on tärkeää. Hyvinvoiva työntekijä on yritykselle voimavara, ja hänen mielenkiintonsa työtä sekä työyhteisöä kohtaan säilyy. Palautuminen tarkoittaa eri henkilöille eri asioita. Siinä missä toinen on aktiivinen vapaa-ajallaan harrastaen liikuntaa, yhdistystoimintaa tai muuta sellaista, haluaa toinen rauhoittua luonnossa, lukea, tehdä käsitöitä tai kirjoittaa. Palautumiseksi on löydettävä itselle ominainen tapa tehdä itselle tärkeitä asioita, joista saa hyvän olon.

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa oman työkyvyn ylläpitämisestä ja työhyvinvoinnistaan. 

Työyhteisön viihtyvyys rakentuu positiivisesta vuorovaikutuksesta, ihmisten myönteisestä käyttäytymisestä toisiaan kohtaan, avoimuudesta ja luottamuksesta. Yhteisössä voi käsitellä myös haasteellisia asioita. Hyvinvoiva työyhteisö on kaikkien työntekijöiden yhteinen etu, ja työyhteisötaitoja voi opetella.

Toimiva työyhteisö osaa antaa kiitosta itselleen ja nostattaa me-henkeä onnistumisista. Silloin pystytään arvioimaan yhdessä, mikä on hyvin ja missä on kehittämistä.

 

Palaute

Palaute työstä on palkitsevaa. Työyhteisössä kannattaa tehdä palautteen antamisesta tapa, jotta sitä osataan antaa ja vastaanottaa. Palautteen antamisessa on tärkeää, että se annetaan positiivisessa hengessä, sekä kaiken sujuessa hyvin että silloin, kun toiminnassa on kehitettävää.

Palaute voi tulla niin esimieheltä kuin muilta työntekijöiltä.

 

Kannustava esimiestyö

Esimiehen johtamistaidot vaikuttavat työilmapiiriin ja työn tekemisen mielekkyyteen. Oikeudenmukainen ja työntekijöitä arvostava esimies kannustaa jokaista yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Hän tietää henkilöiden osaamisen ja vahvuudet ja on tarvittaessa tukena, jotta jokainen onnistuu työssään.

Hyvä esimies osaa jakaa työt ja vastuun tasapuolisesti ja luottaa työntekijöihin. Esimies myös antaa mahdollisuuden tehdä riittävän haasteellisia tehtäviä, jotta työntekijän mielenkiinto pysyy yllä ja hän voi kehittyä ammatissaan. Ammattitaitoinen henkilöstö kantaa työstään vastuun ja sen myötä tulleen vapauden hoitaa työnsä itsenäisesti.

Esimies huolehtii, että työmäärä on jokaisella sopiva. Tarpeen mukaan tehtäviä on jaettava uudelleen, jotta työmäärä pysyy hallittavana. Työntekijän on itse tuotava esille, jos tehtävät muuttuvat eikä aika riitä kaiken tekemiseen. Itsenäisesti tehtävässä työssä esimies ei aina tiedä kaikista muutoksista.

Kannustava esimies mahdollistaa työyhteisön, hyvin toimintatapojen ja luottamuksellisen ilmapiirin kehittymisen. Toimivassa työyhteisössä on hyvä, avoin ja rehellinen vuorovaikutus esimiehen ja muun työyhteisön kanssa. 

 

Miten voimme varautua digitaaliseen muutokseen?

Kansainvälinen kilpailukyky ja Suomen taloudellinen kehitys edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja. Keskeisenä keinona on uusien ja nykyisten liiketoimintojen kehittäminen digitaalisuuden ja robotiikan käyttöönoton avulla. Käynnissä oleva muutos on mahdollisuus meille kaikille, ei uhka. 

Muutos edellyttää kuitenkin uudenlaista ajattelua ja toimintaa – meiltä kaikilta. 

Tulevaisuuden kilpailukyky perustuu nopeuteen reagoida uusiin, ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Se edellyttää uskallusasennetta tuntemattomalle polulle lähtemiseen. 

Tutkimukset osoittavat, että digitaalisessa muutoksessa teknologiaa tärkeämpää on ensin synnyttää uusi luottamuksen ja yhteistyön kulttuuri, jossa kokeilujen kautta löydetään uusia työnteon malleja ja ratkaisuja, joilla omaa toimintaa voidaan kehittää ja palveluita digitalisoida. Luottamuksen kulttuuri tarkoittaa sitä, että kaikilla organisaatiotasoilla uskalletaan tehdä kokeiluja ja ymmärretään, että epäonnistumiset ovat osa muutos- ja oppimisprosessia kohti uudenlaista ajattelua ja toimintaa. 

Arjessa tämä tarkoittaa toiminnan läpinäkyväksi tekemistä, yksinkertaistamista ja osaamisen kehittämistä. Tämä edellyttää sekä uudenlaista otetta johtamiselta että jokaisen vastuunottoa omasta osaamisesta, valinnoista ja toiminnasta. 

Miten voimme auttaa itseämme ja toisiamme muutoksessa ? 

On aivan luonnollista, että epävarmuutta koetaan usein työelämän muutostilanteissa. Epävarmuus on myös yksi keskeinen stressin aiheut­taja, mutta kaikki epävarmuus ei ole – pitkällä tähtäimellä – pahasta. Muutoksen epävarmuudessa on siemen uuteen yksilölliseen ja yhteiseen kasvuun.

Yksilön kannalta on tärkeä se, miten suhtaudumme muutokseen ja millä asenteella olemme liikkeellä. Muutoksen hallinnassa keskeisiä kyvykkyyksiä ovat positiivinen ajattelu, merkityksellisyyden kokemus, yhteistyötaidot, järjestelmällisyys ja proaktiivisuus. Näitä kyvykkyyksiä eli muutosmuskeleita voi jokainen meistä kehittää jatkuvasti ja hyödyntää sitten muutoksen pyörteissä. Resilienssitutkimus osoittaakin, että muutos on aina myös mahdollisuus kasvaa ihmisenä. Se mahdollistaa  seuraavalle tasolle nousemisen. 

Johtamisen keskeinen tehtävä muutoksessa on tukea työtekijöiden mahdollisuutta ymmärtää muutoksen lähtökohdat, tavoitteet ja laajempi konteksti. Johtamisen kautta luodaan myös jokaiselle mahdollisuuksia nähdä juuri oman roolin tärkeys osana organisaation tulevaisuutta. Yksilön kyky kohdata muutoksia helpottuu, kun hän näkee olevansa osana jotain isompaa, merkityksellistä, tehtävää. 

Myös sillä, miten kohtaamme toinen toisemme arjessa, on väliä. Läsnäolo sekä auttamisen ja välittämisen kokemukset luovat hedelmällisen maaperän muutoksessa jaksamiselle. Kohtaamisissa voimme luoda sosiaalista tukea helpottamaan omaa ja toisten muutosprosessia. Kun työntekijöiltä kysyy, mistä he löysivät energian muutoksen kanssa ponnisteluun, vastaus yleensä on: ”Onneksi oli hyvät työkaverit, onneksi oli hyvä pomo.”

Johtaja, kuuntele-osallista-innosta tiimiäsi, näin saat itsekin voimavaroja omaan muutokseesi, koska tämä koskee myös sinua. Yksilö, ole avoin muutokselle, osallistu-ehdota-innostu yhdessä.

Merja Fischer 
johtamistieteiden tohtori 
liiketoimintajohtaja, Staria Oyj

Uusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai