Aika vähenee – verotusmenettely­uudistus lähenee

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettely uudistuu. Aiempi suurempi reformi tapahtui vuonna 2010, kun verotuksessa otettiin käyttöön verotili­järjestelmä. Sen käyttöön­otto oli vaiheistettu tuolloin kolmeen osaan, joista viimeisimmässä verotilillä piti näkyä myös perintään ja ulosottoon siirtyneet verovelat. Tähän ei kuitenkaan verotilin aikana ehditty. Vuodenvaihteessa verotilistä siirrytään uuteen ­OmaVero-nimiseen palveluun tulossa olevan verotusmenettelyuudistuksen yhteydessä. OmaVero-palvelussa myös perittävinä ja ulosotossa olevat verovelat näkyvät velkasaldossa, ja näin yrityksen kokonais­tilanne on selkeämmin hahmotettavissa.

Voimaantuleva menettelyuudistus tuo siis uuden palvelun ja uudet säännöt oma-aloitteisten verojen ilmoittamiseen ja maksamiseen. Taloushallintoliitto on ollut keskustelemassa ja vaikuttamassa lain sisältöön sen eri valmisteluvaiheissa. Liitto on osallistunut myös OmaVero-palvelun toiminnallisuuksista käytävään keskusteluun muun muassa Verohallinnon asiakasraadissa yhdessä muiden taloushallinnon ammattilaisten kanssa.

Oma-aloitteisella verolla tarkoitetaan veroja ja maksuja, jotka yritys itse laskee ilman Verohallinnon maksuunpanoa, kuten arvonlisävero ja ennakonpidätykset sosiaali­turvamaksuineen.

Isompaa ja pienempää muutosta

Muutokset ovat monenlaisia. Uudistus vaikuttaa muun muassa siten, että verolait-teoksista ei enää löydy verotililakia, vaan oma-aloitteisten verojen menettely­säännöt pitää hakea uudesta kohtaa – laista oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, jonne menettelysäännökset on koottu.

Käytännön tekemiseen uudistus vaikuttaa erityisesti sillä tapaa, että paperinen ilmoittaminen sallitaan vain erityisestä syystä. Ilmoitukset pitäisi siis antaa sähköisesti, joko tiedostosiirtoina tai web-lomakkeiden avulla.

Käytännön tekemiseen uudistus vaikuttaa erityisesti sillä tapaa, että paperinen ilmoittaminen sallitaan vain erityisestä syystä.

Verokaudet, korjaaminen viivästysseuraamuksineen ja muutoksenhaku kokevat myös muutoksia. Lisäksi verotilistä siirrytään OmaVero-palveluun, joka tuo uudenlaiset sisältönäkymät, vaikka sisältö sinänsä on pitkälti samaa kuin verotililläkin: tietoja muun muassa ilmoitetuista tiedoista ja maksuista.

Virheiden korjaaminen

Korjaukset oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajansuoritusten ilmoituksiin sekä vuosi-ilmoituksiin tehdään jatkossa korvaavalla ilmoituksella nykyisen lisäilmoituksen sijaan.

Korvaava ilmoitus annetaan sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu. Siinä annetaan kaikki tiedot uudelleen. Ei siis vain muuttuneita tietoja, kuten nykyisin. Uutta on sekin, että korvaavassa ilmoituksessa tulee antaa tieto myös virheen syystä.

Vuosi-ilmoitukset tulee antaa vuodelta 2016 yhtenä tiedostona. Mikäli asiakas vaihtaa tilitoimistoa, niin enää ei ole mahdollista, että aiempi toimisto antaisi alkuvuoden tiedot ja jatkava toimisto loppuvuoden tiedot omina tiedostoinaan. Jatkavan toimiston tulee siis antaa yksi tiedosto, joka sisältää sekä alku- että loppuvuoden tiedot. Myös tietojen korjaaminen tapahtuu yhdellä tiedostolla, jolla ilmoitetaan uudelleen kaikki tiedot ja koko vuodelta.

Vähäisen virheen korjausmenettely

Vähäiset virheet voidaan kohdentaa myöhempien verokausien oikaisuksi virheen syntyhetken mukaisen verokauden sijaan. Samalla tapaa voidaan oikaista niin vähäiset liikasuoritukset kuin maksuvajeetkin.

Verohallinto määrittää vähäisen virheen rajan, joka alkuvaiheessa asettunee 500 euroon. Raja on verokausikohtainen, joten esimerkiksi kuukausittain toistuneen 500 euron maksuvajeen voi paikata ilmoittamalla ne virheen havaitsemishetkeä vastaavan verokauden ilmoituksessa.
Vähäisen virheen raja on asettumassa hyvin matalalle. Yksittäinen 500 euron suuruinen virhe 24 prosentin verokannalla tarkoittaa veron perusteena 2 000 euroa, ja se on kolmen promillen luokkaa pienyrityksen rajalla olevan 700 000 euron liike­vaihdosta.

Esitimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle, että rajan pitäisi olla riittävän korkealla, jotta kannuste oma-aloitteiseen korjaamiseen toteutuisi tehokkaasti.

Valtiovarainvaliokunta nosti lakiesityksestä antamassaan muistiossa esiin tämän näkökohdan Verohallinnon harkintaan ja otettavaksi huomioon lainsäädännön jatkotyössä.

Verotilistä OmaVeroon

Verotili-palvelun sijaan ensi vuoden alusta lähtien käytössä on uusi OmaVero-palvelu. Uudessa palvelussa on uudistuneessa muodossa samat toimin­­nallisuudet kuin Verotilissä. Palvelussa voi antaa ilmoitukset ja maksaa verot verkkolaskulla, ja lisäksi palvelussa on nähtävillä kuukausittainen yhteenveto maksuista ja palautuksista. Yhteenveto vastaa nykyistä verotili­otetta. Palvelusta löytyvät myös mahdolliset huomautukset maksamattomista veroista.

Palvelunäkymät ovat verovelvolliskohtaisia ja olemmekin esittäneet, että tilitoimistoja ja muita taloushallinnon palvelu­yrityksiä varten asiakkaista olisi hyvä saada yhteenveto, jolloin esimerkiksi huomautuksia voisi seurata yhdellä palvelunäkymällä.

Tunnistautumiseen ja valtuutuksiin ei ole tiedossa muutoksia OmaVero-palveluun siirtymisen vuoksi. Aiemmat valtuutukset ovat käytössä ja toimivat myös OmaVero-palvelussa.

Pidennetyt verokaudet ja niihin sitoutuminen

Verokausi on edelleen kuukausi, samoin kuin valinnaisina verokausina ovat kolme kuukautta tai kalenterivuosi. Kolmen kuukauden pituisen verokauden käyttö­oikeus laajenee, kun liikevaihtoraja nousee 50 000 eurosta 100 000 euroon. Kalenterivuosimenettelyn liikevaihto­raja on aiemman 25 000 euron sijaan 30 000 euroa.

Lyhyempään verokauteen voi siirtyä nykyistä nopeammin, ja valittu verokausi sitoo nykyisen kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan. Uudessa menettelyssä arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset.

Seuraamusmaksut ja veronkorotus

Ilmoituksen myöhästymismaksun laskenta­tapa muuttuu. Ilmoituksen myöhästymisestä seuraa kolmen euron päivä­kohtainen myöhästymismaksu 45 päivään saakka eli enintään 135 euroa (­3 ­€/vrk­ * 45 vrk). Yli 45 päivän myöhässä ilmoittamisesta myöhästymismaksua määrätään kolmen euron päälle lisäksi kaksi prosenttia myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä.

Jos ilmoituksen on antanut ajoissa, verokauden tietoja voi oikaista 45 päivän ajan ilman myöhästymisseuraamusta. Jos oikaisuilmoitus annetaan tämän jälkeen, ilmoituksen myöhästymismaksua peritään kaksi prosenttia veron määrästä enintään 15 000 euroa verokaudelta ja -lajilta.

Veronkorotuksen taso määräytyy kaava­maisesti, ja sen perustaso on kymmenen prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta.