CTA Paikka

Vuosilomien kertyminen sairauspoissaolon ajalta -ja vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät

18.11.2019 Eija Männistö

Työssäolon veroiset päivät

Vuosilomaa kertyy tiettyjen poissaolojen osalta riippumatta siitä, maksetaanko poissaolon ajalta palkkaa vai ei. Nämä niin sanotut työssäolon veroiset päivät on listattu vuosilomalain 7 §:ssä. Lisäksi työnantajan noudatettavassa työehtosopimuksessa voi olla sovittu muistakin poissaoloista, yleensä työntekijälle lakia edullisemmin.

Sairauspoissaoloajalta kertyvät lomat aiheuttanevat useimmiten eniten pohdintaa palkanlaskennassa. Työntekijällä on oikeus 75 työpäivän ajalta vuosilomaan, olipa poissaolo sairauden tai tapaturman vuoksi palkallista tai palkatonta aikaa. Tämä määritelmä koskee henkilöitä, joille vuosiloma lasketaan 14 päivän ansaintasäännön mukaan. Mikäli työntekijälle kertyy loma 35 tunnin ansaintasäännön perustella, tarkastellaan 105 kalenteripäivän ajanjaksoa. Työssäolon veroisia päiviä laskettaessa ei ole merkitystä onko poissaolo yhdenjaksoinen tai onko poissaolon syynä eri sairaudet.

Jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden vaihteen yli, lasketaan edellä mainittu ajanjakso enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden. Siltä osin kuin sairaus jatkuu seuraavan lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuluttaa se osaltaan seuraavan lomanmääräytymisvuoden 75 työpäivää.

Esimerkki

  • Sairausloma kestää 1.7.–31.12., ja työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden lomanmääräytymisvuoden päättymiseen mennessä, jolloin lomaa kertyy 2,5 pv/kk
  • Lomaa kertyy ajalta 1.7.–9.10 yhteensä 3 kuukaudelta 7,5 lomapäivää ~ 8 lomapäivää
    (= 75 työpäivää: heinäkuussa 23 työpäivää, elokuussa 22 työpäivää, syyskuussa 21 työpäivää ja lokakuussa 9 työpäivää)
  • Lomaa ei kerry loka–joulukuun ajalta, koska 75 työpäivää on tullut täyteen 9.10. eikä lokakuulle enää tule 14 työ- tai työssäolon veroista päivää

 

Lisävapaapäivät

Vuosilomalain muutos toi 1.4.2019 alkaen työntekijälle tietyissä tilanteissa oikeuden vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Lisävapaapäiviä on annettava työntekijälle, jolle ei täydeltä lomanmääräytymisvuodelta kerry oikeutta neljän viikon palkalliseen lomaan sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden takia.

Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen. Osa-aikaisen sairauspoissaolon aikana tehdyt työpäivät tai -tunnit eivät kuitenkaan katkaise yhdenjaksoisuutta.

Esimerkki jatkuu

Ensin tarkastellaan paljonko henkilölle on kertynyt vuosilomaa työssäolon ja 75 työssäolon veroisen päivän ajalta.

Lomaa kertyy työssäolon (ja mahdollisen pidetyn vuosiloman) ajalta

  • 1.4.–30.6. yhteensä 3 kuukaudelta 7,5 lomapäivää (3 kk * 2,5 pv/kk)
  • 1.1.–31.3. yhteensä 3 kuukaudelta 7,5 lomapäivää (3 kk * 2,5 pv/kk)
  • Lomaa kertyy työkyvyttömyyden ajalta 75 työpäivän osalta 1.7.–9.10 yhteensä 3 kuukaudelta 7,5 lomapäivää

Eli vuosilomaa on kertynyt yhteensä 22,5 päivää kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta. Koska työntekijälle on annettava neljän viikon palkallinen vapaa, on vuosilomaa täydentäviä lisävapaapäiviä annettava tarvittava määrä, jotta edellytys täyttyy.

Neljän viikon vapaa = 24 lomapäivää, joista työntekijä on ansainut 22,5 lomapäivää, jolloin lisävapaapäiviä annetaan 1,5 päivää

PalkkahallintoUusimmat Artikkelit
Katso kaikki

Haluatko kuulla lisää liiton jäsenyydestä?

Jätä yhteystietosi niin otamme yhteyttä.

  • tai